Pieni Tietosanakirja / IV. San Remo - Öölanti / 161-162 (1925-1928) Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
	Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Sillböle-Silmä

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>

Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

kapinaromaani), „Rakas isänmaani", „Hiltu ja
Ragnar", „Enkelten suojatit" (1923,
lapsikuvauksia), „Maan tasalta", „Töllinmäki".
— Sillanpää, Miina (s. 1866),
yhteiskunnallinen toimihenkilö (sos.-dem.).
Us. Eduskunnassa, apulaissosiaaliministeri
1926-27 (Suomen ensim. naisministeri).


F. E. Sillanpää.


Miina Sillanpää.

Sillböle [-ö-], ratsutila Helsingin
pitäjässä. Vanhoja kalkki- ja rautakaivoksia.

Silli (Clupea harengus), sillikalojen
heimon tärkein edustaja. Selkä sinisen- tai
vihreän-, muu ruumis hopeanhohtoinen. Asuma-alueita
ovat Pohjois-Atlantti, Aasian pohjoisrannikon
länsiosa ja Tyynenmeren pohjoisosat. Elää suurissa
parvissa, syö planktonia. S.-rodut jaetaan
2:een pääryhmään, meri- ja saaristomuotoihin.
Ed. asuvat aina suolaisessa meressä ja kutevat
enimmäkseen syksyisin, jälkimmäiset pysyttelevät
lähempänä rannikkoa ja kutevat yleensä keväisin.
Itämeren ja sen lahtien s.-muunnos on
silakka (ks. t.), Vienanmeressä elää
toinen muunnos selti (ks. t.). —
Taloudellisesti on s. maapallon tärkein kala.
Avomerellä sitä pyydetään ajoverkoilla,
kurenuotalla japohjanuotalla (engl. trawl),
lähellä rantoja seisovilla verkoilla sekä
nuotalla. Tuottoisimmat s:n pyyntiseudut
ovat Pohjanmeri sekä Norjan ja Islannin
rannikot ja Pohjois-Amerikan itärannikko.
Tärkeimmät s.-kalastusta harjoittavat maat
ovat Skotlanti, Englanti ja Norja.
Pohjoiseuroopp. vesistä saadaan vuosittain
s:iä 900-1,000 milj. kg. — ks. värikuvaliitettä
Merikaloja 7, II os., p. 224.

Sillihai l. hoomeri (Lamna
cornubica), Pohjois-Atlantissa, Välimeressä ja
Tyynessämeressä elävä 3-6 m pitkä hai:
selkäpuolelta tummanharmaa, vatsapuolelta
valkoinen. Elää parvissa, ahdistaa sillejä.

Sillikuningas, kahdesta eri kalasta
käytetty nimitys. 1. Chimæra monstrosa,
koppapäisten (Holocephiali) ryhmään
kuuluva isopäinen, hoikkaruuminen,
n. 1-1,₅ m pitkä kala, jolla isot
rintaevät ja piiskaksi suippeneva pyrstö. Liha
ei syötävää. Pohjois-Euroopan, Itä-Aasian
ja Etelä-Afrikan rannikoilla. — 2. Airokala
(Regale glesne), piikkieväisiin
kuuluva syvänmeren kala, jonka ruumis
sivuilta nauhamaiseksi litistynyt, hauras
ja heikko, ruumis hopeanhohtoinen,
Lummajuovainen, evät punaiset, selkäevä
ulottuu päästä pyrstön kärkeen, päässä
olevat eväruodot kruunumaisesti kohenevat.
Harvoin nähty, suurimmat 5-6 m pitkät.
Pohjois-Atlantissa.

Sillivalas, ruijalaisten seitivalas
(Balænoptera borealis), 12-16 m pitkä
hoikkaruumiinen uurteisvalas, selkäpuoli
sinisenmusta, vatsapuoli valkoinen. Syö
planktonia. Lähisukuinen B. physalus
kasvaa yli 20 m pitkäksi. Syö planktonia ja
sillejä. Elävät Pohjois-Atlantissa,
Pohjois-Jäämeren eteläosissa.

Šilluk, hyvin mustaihoinen
neekerikansa Itä-Sudanissa, Niilin vas.
rannalla.

Silmikoiminen ks. Oksastus.

Silmu, kasvin kehittymätön verso tai
versonaihe, jossa on tiheästi ryhmittyneitä
lehdenaiheita kannattava lyhyt varren osa
ja sen päässä kasvupiste. Varren päässä
olevaa s:ua sanotaan pääte-s:ksi,
sivuilla lehtien hangoissa olevia
hanka-s:iksi. S:ua, jossa on
kukinnon aihe, sanotaan kukka-s:ksi. S:jen
uloimmat lehdet ovat pujjden ja pensaiden
talvi-s:issa (joissa seuraavan
kasvukauden vuosiversot talvehtivat)
muodostuneet karva-, hartsi- y. m. peitteisiksi
s.-suomuiksi. — Itusilmut l. bulbillit
ovat vararavintoa sisältäviä s:ja, jotka
irtautuvat emokasvista ja sitten kasvavat
uusiksi yksilöiksi (Allium-, Lilium-lajeilla,
Polygonum viviparumilla y. m.).

Silmä, erilaisten näköelinten nimitys.
Alemmilla monisoluisilla eläimillä
valoärtyisyys on keskittynyt n. s.

Silmä ulkoapäin silmäkuopassa, 1 näköhermo, 2 suora silmälihas, 3 ylempi, 4 alempi vino silmälihas.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>