Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Smethwick-Smorzando
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has been proofread at least once.
(diff)
(history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång.
(skillnad)
(historik)
Smethwick [smeþuik], kaup.
Englannissa, Birminghamin esikaup. Metalli-,
lasi- ja kemikaaliteoll. 80,000 as.
Smetona, Antanas (s. 1874),
Liettuan presidentti 1919-20 ja uudelleen
v:n 1926 kaappauksesta lähtien.
Smilax, sarsaparilla,
liljakasvisuku, kiipeileviä pensaita, Meksikossa,
Keski- ja Etelä-Amerikassa. Kuivattua
juurta (sarsaparillanjuurta)
käytettiin ennen ihotautien ja kupan
lääkkeeksi. Eräät lajit koristuskasveja.
Smirgeli (saks.), harmaa kivilaji,
pääasiassa hienokiteistä korundia.
Käytetään hiomajauheena sekä hiomakiekkojen
ja -kivien valamiseen. — Smirgelikangas,
puuvillakangas, jolle on liimaamalla
kiinnitetty smirgeli- tai karborundumjauhetta;
käytetään metallipintojen puhdistamiseen
ja kiilloittamiseen.
Smirke [smək], Sir Robert
(1781-1867), engl. arkkitehti (uusklassikko).
Rakentanut British Museumin rakennuksen.
Smirnoff [-o’f], Alexandra
(1838-1913), suom. pomologi ja hedelmäviljelyksen
tienraivaajia. Koteutti meille kestäviä
arvokkaita ven. omenapuulaatuja. Teoksia:
„Suomen pomologiian käsikirja" (1894).
Smirnov [-o’f], Ivan Nikolajevitš
(1856-1904), ven. historiantutkija ja kansatieteilijä,
prof. Kasaanin yliopistossa. Julk. tutkimuksia suom.-ugr.
kansoista (ven. ja ransk.),
Smith [smiþ], Adam (1723-90), skotl.
taloustieteilijä ja yhteiskuntafilosofi, oli
1751-64 logiikan ja moraalifilosofian
professorina Glasgow’ssa. tuli 1778 Skotlannin
ylimmän tulliviraston jäseneksi. Julk. „Theory
of moral sentiments" (1759) ja „Inquiry into the
nature and causes of the wealth of nations"
(„Tutkimus kansojen rikkauden luonnosta
ja syistä", 1776). Viimemainitulla S. laski
perustuksen taloustieteen klassilliselle
(vapaamieliselle) koulukunnalle ja sen
käytännölliselle ohjelmalle, n. s.
taloudelliselle vapaamielisyydelle. —
Kansallisrikkauden lähteenä S. piti työtä eikä
niinkuin fysiokraatit maaperää.
Arvostellen ankarasti merkantiilijärjestelmää
hän teki sen talouspoliittisen vaatimuksen,
että yksilön taloudelliselle toiminnalle
![]() |
Adam Smith. |
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>