Pieni Tietosanakirja / IV. San Remo - Öölanti / 225-226 (1925-1928) Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
	Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Smuts-Snellman

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>

Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

Smuts [holl. äänt. smyts, engl.
smats], Jan Christiaan (s. 1870),
eteläafr. kenraali ja poliitikko, Transvaalin
valtionasianajaja v:sta 1898. Johti 1901 niitä
buurijoukkoja, jotka hyökkäsivät Kapmaahan.
Sodan jälkeen kannatti Bothan sovintopolitiikkaa
ja oli sisäministerinä sekä Etelä-Afrikan
liittovaltion muodostuttua ensim. sisä- ja
puolustusministerinä, niinikään ylipäällikkönä
sotatoimissa Saksan Itä-Afrikkaa vastaan,
pääministerinä 1919-24. Ottanut osaa
Kansainliiton sääntöjen laatimiseen.

J. Chr. Smuts.

Smygehuk [smygehūk], Ruotsin
eteläisin niemi, 55° 20 pohj. lev.

Smyrna (turk. Ismir), kaup. Turkissa,
Vähän-Aasian länsirannikolla, S:n lahden
perukassa. Hyvä satama, Vähän-Aasian
tärkein kauppakaup. Viikunain y. m.
etelänhedelmäin, tupakan, oliiviöljyn
vientiä, mattojen valmistusta. 100,000 as.
— Kuulunut v:sta 1424 Turkille,
kreikkalaisten miehittämä 1919-22.

Smyrna mereltä päin.

Småland [smō-], maakunta
Etelä-Ruotsissa, Blekingen ja Skånen
pohjoispuolella; 31,626 km², 593,000 as.
Karua soraharjujen ja soiden täyttämää
ylänkömaata. Vetterin eteläpäässä Tabergin
vuori (343 m).

Sn, tinan kem. merkki.

Snake River [sneik rivə],
Columbia-joen lisäjoki oik., Yhdysvaltain
luoteisosassa. 1,500 km.

Snappertuna [-tū-], ruotsink. kunta
Uudenmaan läänissä, Länsi-Uudenmaan rannikolla;
162,9 km², 2,425 as. (1927).
Raaseporin rauniot. Puukirkko v:lta 1688.

Snehætta ks. Dovre.

Snellen, Herman (1834-1908),
alankomaalainen silmälääkäri, keksi
hakakuviotaulut silmän näkökyvyn määräämiseksi.
vrt. Silmä.

Snellius (Snell van Roijen),
Willebrord (1591-1626), holl.
fyysikko ja matemaatikko. Valon taittumisen
lain keksijä, käytti ensimmäisenä
kolmiomittausta astemittaukseen.

Snellman, suom. siirtola
Yhdysvalloissa, Länsi-Minnesotassa,

Snellman, Eero (s. 1890), suom.
taidemaalari. Maalannut maisemia, laatu- ja
muotokuvia (Adolf Lindfors, Mimmi Lähteenoja y. m.).
— Snellman, Gustaf Robert
(1864-1922), suom. sosiaalipoliitikko. Julk.
joukon työtilastollisia tutkimuksia. — Snellman,
Johan Vilhelm (1806-81), suom. filosofi ja
valtiomies, suomalaisuuden suuri herättäjä.
S. syntyi suom. merikapteenin poikana Tukholmassa
12 p. toukok. 1806. Yliopp. Turussa 1822, fil.
kand. 1831, kuului Lauantai-seuraan (ks. t.),
filosofian dosenttina v:sta 1835. Pohjalaisen
osakunnan kuraattorina 1834-36 esiintyi
nuorison johtajana sen vastustaessa ylempien
viranomaisten holhous- ja valvontatoimenpiteitä.
Oleskeli ulkomailla Ruotsissa, Saksassa y. m.
1839-42. Julk. 1840 kiistakirjoituksen Almqvistia
vastaan („Käy laatuun, jatko", suomen.), 1841
filosofisen teoksen „Die Idee der Persönlichkeit",
1842 „Läran om staten" („Valtio-oppi",
suomen.), jossa Hegeliin nojaten esittää,
että valtion ytimenä on kansallishenki.
Kuopion yläalkeiskoulun rehtorina
ollessaan (1843-49) S. ryhtyi 1844
julkaisemaan „Maamiehen Ystävää" ja ruotsink.
lehteä „Saima" (lakkautettu 1846), jolla
S. aloitti käänteentekevän vaikutuksensa
kansallisen sivistyselämän valveuttajana.
Hän osoitti, että syy henkiseen
hervottomuuteemme oli kansallishengen ja
kansalliskirjallisuuden puute ja että
kansalliskirjallisuuden pitäisi olla
suomenkielistä. Myöh. S. toimitti kahteen
otteeseen lehteä „Litteraturblad för allmän

J. V. Snellman.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>