Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Spartakistit-Spektri
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has been proofread at least once.
(diff)
(history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång.
(skillnad)
(historik)
Spartakistit, K. Liebknechtin johtama,
1916 syntynyt saks. äärimmäisivasemmistolainen
sosialistiryhmä, joka muodosti 1919 perustetun
kommunistipuolueen ytimen.
Spartivento [-e’n-], Kap S.,
Apenniinien niemimaan eteläisin niemenkärki.
Spasmi (kreik.), kouristus, värve;
adj.: spasmodinen.
Specieriksi [spēsi-], hopeariksi.
Species (lat.), laji. — Quattuor s.,
neljä yksinkertaista laskutapaa.
Specimen (lat.), koe, näytetyö,
tieteellinen väitöskirja; näytekappale.
Spectator (lat.), katselija, engl.
kirjailijoiden J. Addisonin ja R. Steelen
kuuluisa viikkolehti.
Speditööri (it.), huolitsija,
lähetysvälittäjä, henkilö, joka
ammattimaisesti toimittaa omassa nimessään,
mutta muitten varalle tavarain
lähettämistä maitse tai meritse, tavallisesti
rahdinkuljettajain tai laivanrahtaajain
kautta. Tällaista toimintaa sanotaan
speditsioniksi ja välipuhetta, jossa
joku sitoutuu toisen puolesta, mutta
omassa nimessään tekemään rahtisopimuksia,
speditsionisopimukseksi.
Spee [špē], Maximilian von
(1861-1914), saks. vara-amiraali, kreivi.
Voitti 1914 engl. eskaaderin Coronelin
(ks. t.) läheisyydessä, joutui sam. v.
Falkland-saarten kohdalla tappiolle ja hukkui.
Spegel [spē-], Haqvin (1645-1714),
ruots. arkkipiispa 1711-14, aik. Kaarle
XI:n ylihovisaarnaaja, Skaran ja Linköpingin
piispa. Esiintynyt virsirunoilijana.
Speier, Speyer (ks. t.).
Speitz [-ts], Hartikka (1591-1651),
Vehmaan lainlukija 1620-24, suomentanut
asetuksia ja maanlain (julkaisematta).
Speke [spīk], John Hanning
(1827-64), engl. upseeri ja Afrikan-tutkija,
matkusteli 1857-58 Itä-Afrikassa ja löysi
yhdessä Burtonin kanssa 1858 Tanganjikan
ja samana vuonna yksinään Viktoriajärven.
Vv. 1860-63 teki Grantin kanssa retken
Niilin lähteille ja totesi Viktoriajärven
Niilin lähdejärveksi.
Spektaakkeli (ransk.), näytelmä, ilveily.
Spektraalianalyysi (lat. ja kreik.),
spektritutkimus, aineen
kokoomuksen määräys sen spektrin avulla. S:n
perustivat Kirchhoff ja Bunsen. Sen
perustana on se, että määrätyn aineen
spektri samoissa olosuhteissa on aina
sama, ja että eri aineiden spektrit eivät
koskaan ole samanlaiset. S. sopii parhaiten
hehkuvien kaasujen sekä absorboivien
kaasujen ja liuosten tutkimiseen.
Jähmeän, yhdistetyn aineen s:ia varten aine
on saatava haihtumaan ja hajoamaan
alkuaineisiinsa. Sen vuoksi kloridit
soveltuvat parhaiten metallien s:iin. S. on
erittäin herkkä; kymmenmiljoonasosa mg
natriumia voidaan vielä selvästi osoittaa
spektristään. S. soveltuu myös
kaukaisten taivaankappaleiden kokoomuksen
tutkimiseen. Niinpä alkuaine helium
keksittiin auringonspektristä, ennenkuin se
oli tunnettu maapallolta. Vieläpä voidaan
valokuvata taivaankappale siten, että
ainoastaan määrätty spektrin valo saa
vaikuttaa levyyn, jolloin saadaan kuva
kyseellisen aineen leviämisestä tällä
(vrt. Spektroheliografi). S:ia
voidaan käyttää sekä spektrin näkyvään
osaan että sen kummallekin puolelle
näkymättömään osaan. Erittäin suuri
merkitys on viimeaikoina tullut röntgenspektrin
tutkimuksille (vrt. Röntgensäteet).
— ks. värikuvaliitettä.
Spektri (lat.), kirjo, kuva joka
saadaan eri taajoista värähtelyistä
kokoonpannusta säteilystä, kun tämä
hajoitetaan värähdystaajuuksiensa
(aallonpituuksiensa) mukaan. Yksivärinen,
monokromaattinen säteily antaa s.-ko jeessa
(spektraalikojeessa) yhden ainoan kuvan
säteilyä rajoittavasta raosta, s.-viivan,
yhdistetty säteily useita eri kuvia,
riippuen säteilyn laadusta. Niinpä korkean
lämpötilan vuoksi hehkuvan jähmeän
aineen ja nesteen s. on jatkuva,
luminišenssin vuoksi hehkuvan jatkuva tai
katkonainen. Hehkuvan kaasun s:n muodostaa
joukko viivoja (viiva-s.), ja jos
se on atomi- tai ionitilassa, joukko n. s.
juovia: leveitä, suurempia taajuuksia
kohti himmeneviä valoisia aloja. Kaasujen
s.-viivat muodostavat sarjoja, joihin
kuuluvien viivojen värähdystaajuudet
noudattavat täsmällisiä, matein, asuun
puettavia lakeja. Näiden sarjojen
selittäminen on käynyt mahdolliseksi Planckin
erkaleopin (ks. t.) avulla, jolloin samalla
on saatu arvokkaita tietoja atomien
sisäisestä rakenteesta (atomiydintä
kiertävien elektronien ratojen säteistä ja
muodosta, elektronien lukumäärästä).
S:ia, jonka aiheuttaa hehkuva kappale,
sanotaan emissioni-s:ksi. Jos säteily,
jonka s. on jatkuva, joutuu kulkemaan
kylmemmän kaasun läpi, niin tämä absorboi
säteilystä samat värähdystaajuudet,
joita se hehkuessaan itse säteilisi, joten
syntyy jatkuvalle s:lle tummia
juovia, absorptsioniviivoja l.
Fraunhoferin viivoja, joiden
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
