Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Suomalais-ugrilaiset kielet-Suomalais-ugrilaisten kansojen pakanallinen uskonto
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has been proofread at least once.
(diff)
(history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång.
(skillnad)
(historik)
päässyt alkuun. Uskonnoltaan s.-u. k. ovat
enimmäkseen kristittyjä: suomalaiset,
virolaiset ja vähäinen osa unkarilaisia
ev.-luterilaisia, melkoinen osa
unkarilaisia reformeerattuja, suurin osa kuitenkin
room.-katolisia, muut kansat yleensä
kreik.-katolisia. Kastamattomia
pakanoita tavataan tšeremissien, votjakkien
ja ostjakkien keskuudessa.
Pääelinkeinonsa puolesta ovat kaikki muut
maanviljelijöitä paitsi lappalaiset ja
obinugrilaiset kansat, jotka enimmäkseen
harjoittavat poronhoitoa, metsästystä ja
kalastusta.
Se kansa, josta s.-u. k. polveutuvat,
suom.-ugr. kantakansa, näyttää
4,000-5,000 vuotta sitten asuneen Volgan
keskijuoksun tienoilla. Todennäköistä on,
että se metsästyksen ja kalastuksen
ohella jo myös harjoitti alkeellista
maanviljelystäkin. Uskonto oli vainajain ja
luonnonhenkien palvontaa. Vähitellen
kantakansa jakautui sekä maantieteellisesti
että kielellisesti ryhmiin, nämä alaryhmiin
j. n. e. — ks. erikoisartikkeleita eri
kansoista, [Suomen Suku (v:sta 1926).]
Suomalais-ugrilaiset kielet,
kielikunta, johon nyk. elävistä kielistä
kuuluvat seur. ryhmät ja aliryhmät eri
kielineen: 1) Itämerensuomalaiset kielet,
joihin kuuluvat: a) suomen, b) karjalan,
c) aunuksen, d) lyydin, e) vepsän, f) vatjan,
g) viron ja h) liivin kieli. 2) Lapin. kieli.
3) Mordvan kieli. 4) Tšeremissin
kieli. Mordvan ja tseremissin kielen
katsotaan muodostavan yhteisen aliryhmän,
jota nimitetään volgalaiseksi. 5)
Permiläiseen ryhmään kuuluu kaksi
sisarkieltä: votjakin ja syrjäänin kieli.
6) Voguulin kieli ja 7) ostjakin
kieli, jotka muodostavat yhteisesti n. s.
Obin-ugrilaisen alaryhmän. Läheistä sukua
näiden kanssa on 8) unkarin eli
magyarin kieli, jonka yhdessä
voguulin ja ostjakin kielen kanssa sanotaan
muodostavan n. s. ugrilaisen kieliryhmän.
Suom.-ugr. kielikunta muodostaa rajoitetun
kokonaisuuden, jonka eri kielet ovat
„sukulaisuudessa" toistensa kanssa, s. o.
kaikki s.-u. k. ovat saman kantakielen
jatkajia. Muista kielikunnista on
samojedilainen sukulaisuudessa
suom.-ugrilaisen kanssa, s. o. suom.-ugr. ja
samojedilaisilla kielillä on ollut yhteinen
kantakieli, suomalaisugrilais-samojedilainen l,
uraalilainen kantakieli. Muutamat
tutkijat ovat sitä mieltä, että uraalilainen
kantakieli johtuu samasta lähteestä kuin
indoeurooppalainen, ja toisaalta taas on
jo vanhastaan oletettu, että uraalilaiset
kielet ovat sukulaisuudessa n. s.
altailaisten kielten kanssa.
Suom.-ugr. kielihistoriaa tutkittaessa
on luonnollisesti suuri ja tärkeä apu
samojedilaisten ja s.-u:n k:n keskinäisestä
vertailusta. Ikivanhoista ajoista
suomensukuisten kansain naapuruudessa
asuvien indoeurooppalaisten kielistä eri
aikoina saadut vanhat lainasanat
ovat myöskin erittäin tärkeitä
suom.-ugrilaisen kielentutkimuksen lähteitä.
Samaa voi sanoa yksityisten s.-u:n k:n
kosketuksista turk.-tat. kielten kanssa,
mitkä kosketukset osittain ovat melko
vanhoja.
Rakenteeltaan suom.-ugr. kantakieli oli
olennaisesti samanlaatuinen kieli kuin
sen nyk. elävät jälkeläiset.
Jakaantuessaan se aluksi lohkesi kahteen ryhmään:
itäiseen ugrilaiseen (josta sitten ostjakki,
voguuli ja unkari haaraantuivat) sekä
läntiseen suomalais-permiläiseen, joka
myöhemmin jakautui permiläiseen ja
suomalais-volgalaiseen aliryhmään.
Viimemainitusta kieliyhteydestä polveutuvat
volgalaiset kielet, tšeremissi ja mordva, sekä
itämerensuomalaiset kielet. Lapinkieli
liittyy lähinnä suomalais-volgalaiseen ryhmään.
Viereinen kuvio suunnilleen osoittaa s.-u:n k:n
suusuuden toisiinsa verraten.
 |
Suomalais-ugrilaisten kielten keskinäinen suhde. |
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
