Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Suomalaisuuden Liitto-Suomen Biografi o.-y.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has been proofread at least once.
(diff)
(history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång.
(skillnad)
(historik)
,,lähtee" kuoleman tullen haihtuen ilmaan kuin
„höyry". Huomattavampi merkitys on
haamulla, joka jo elämän aikana
(tajuttomuuden tilassa ja unessa) saattaa
poistua ruumiista. Haamusta kehittyy
helposti ihmisen ulkopuolella elävä
haltija, jonka uskotaan suojelevan ihmistä,
ottavan osaa hänen toimiinsa y. m.
Ihmisen kuoltua jää hänen haamunsa
Jälkeläisten palvonnan esineeksi. Myöskin
eläimillä ja kaikella, minkä
luonnonlapsi elävöittää, on tällainen
irtonais-sielu. Kun „sielu" lähtee, kuihtuu puu.
Samoinkuin ihmisen sielusta kehittyy
tämän haltija, samoin eläimen sielusta
eläimenhaltija ja luonnonesineen sielusta
luonnonhaltija. Niitä ovat eri eläinlajien,
metsän, ruohon ja viljan, edelleen
taivaan, ukkosen, tähtien, tuulen ja hallan
haltijat, maa l. maaemo, vesi l. vesiemo
ja tuliemo. — Elollistettua luonnon
tuotantovoimaakin palvotaan. Yleensä
suom.-ugrilaisilla taivaanjumala on tullut
vastaamaan ylintä jumalaa. Nämä
luonnonjumalat kuvitellaan harvoin
ihmispiirteisiksi.
Uhreja ovat suomalais-ugrilaiset
toimittaneet sekä vainajille että
luonnonhaltijoille. Erikoisemman huomion
alaiseksi pääsevät perhekunnan ja suvun
kantaisät ja -äidit sekä yhteiskunnan
merkkihenkilöt, tietäjät, sankarit ja
ruhtinaat. Näitä haltijoita ovat n. s.
koti- l. perhejumalat sekä sankarijumalat,
joista kumpaisistakin tehtiin kuvia.
Luonnon jumalille, joita pääasiallisesti vain
maataviljelevät kansat palvovat,
teurastetaan luonnonesineen tai -ilmiön värinen
teuras, esim. maalle musta, taivaalle ja
auringolle valkoinen. Uhripaikkana
käytetään viljavainiota tai lehtipuisia
uhrilehtoja. Temppeleitä ei ole
luonnonjumalille rakennettu, ja kuvatkin näyttävät
olleen harvinaisia. Uhripappina toimii
kotoisissa uhreissa perheenpää, jolta
tämä toimi periytyy. Uhrit
luonnonjumalille saattaa kuka hyvänsä
rukoustaitoinen mieshenkilö toimittaa.
Kuitenkin on kussakin kylässä tavallisesti
erikoisia tähän toimeen valittuja henkilöitä.
Suuremman heimon yhteisissä juhlissa ovat
alueen kyläpapit itseoikeutettuja uhripappeja.
[„Suomensuvun uskonnot" (1914-18).]
Suomalaisuuden Liitto, Helsinki, per.
1906 Johannes Linnankosken aloitteesta,
Liiton tarkoitus on herättää ja vahvistaa
suomalaista kansallisuutta, voimistaa
suomalaista valtioaatetta ja edistää
suomalaista heimousasiaa. Liitoissa on
suomalaiskansallinen ja sukukansaosasto.
Rajaseutuosasto muodostettiin v:n 1927 alussa
Suomen Kajaseutuyhdistykseksi.
Ulkosuomalaisosasto lopetettiin v:n 1927
keväällä, senjälkeenkuin oli syntynyt,
erikoisia ulkosuomalaisjärjestöjä.
Suomalaiskansallisen osaston erikoistehtävänä on
nimien suomalaistamistoiminta. Liitto on
julkaissut 10 osaa albumia „Suomalainen Suomi".
Suomalaisuus ks. Suomenmielisyys.
Suomalmi, soihin muodostunut
limoniittinen (ks. Limoniitti)
rautamalmi. Esiintyy tummanruskeina
epäsäännöllisinä kimpaleina. vrt.
Järvimalmi.
Suomen Ammattijärjestö ks.
Ammattiyhdistys.
Suomen Ampujain Liitto
ks. Ampumaseurat.
Suomen Arkkitehtiliitto, Helsinki,
per. 1919, jolloin Suomen Teknillisen
Yhdistyksen alaosastona toiminut
arkkitehtiklubi (per. 1892) lakkautettiin.
Äänenkannattajat „Arkitekten" ja „Arkkitehti".
Suomen Asiain Komitea, valmistelukunta,
joka ministerivaltiosihteerin apuna
käsitteli hallitsijan ratkaistaviksi
meneviä Suomen asioita. Toimi ven.
miehistä kokoonpantuna Suomen Asioiden
Komissionina 1809-11, minkä jälkeen
perustettiin suom. miehistä kokoonpantu
S. A. K. Se toimi 1811-26 sekä uusi
komitea 1857-91.
Suomen Asianajajaliitto, Helsinki,
per. 1919. Julk. kaksikielistä
aikakauslehteä „Defensor Legis".
Suomen Asuntohypoteekkipankki,
Helsinki, per. 1927 pitkäaikaisen
kiinnitysluoton, etupäässä kuoletuslainojen
hankkimista varten kaupungeissa,
kauppaloissa ja taajaväkisissä
yhdyskunnissa sijaitseviin asuntokiinteistöihin.
Pankin pohjarahastona on 100 milj.
markan arvosta Suomen valtion obligatsioneja.
Jokainen pankin lainanottaja tulee
ilman muuta yhdistyksen jäseneksi, ja
jäsenet ovat yhteisvastuussa pankin
veloista. Yhdistyksen jakamien
kuoletuslainojen kokonaismäärä oli joulukuussa
1927 n. 357 milj. mk.
Suomen Autoilijaliitto, per. 1926,
paikallisosastoja lähes 40. Liiton
tarkoituksena on maamme autoilijoiden
taloudellisten etujen valvominen ja
ammattikunnan kohottaminen. Julk.
aikakauslehteä „Autoilija".
Suomen Biografi o.-y., Helsinki, per.
1918. Omistaa Helsingissä ja maaseudulla
13 elokuvateatteria. Osakepääoma 6 milj.
mk. V:sta 1926 on pääosakkeenomistajana
Suomi-Filmi o.-y.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
