Pieni Tietosanakirja / IV. San Remo - Öölanti / 417-418 (1925-1928) Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
	Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Suomen Kirkkohistoriallinen Seura-Suomenlahti

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>

Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

Uudenaikaisen realismin murros liittyy
K. A. Tavaststjernan nimeen.
M. Lybeck on tehnyt itsensä
tunnetuksi kultiveerattuna muototaiturina
runoissaan, novelleissaan ja romaaneissaan
sekä draamoissaan, K. Zilliacus on
julkaissut kertomuskokoelmia vieraista
maista, A. Paul on kirjoittanut novelleja
ja hist. näytelmiä ja J. W. Nylander
kuvannut merimieselämää. V:n 1900
vaiheilla esiintyy uusia runoilijoita.
Heistä ovat mainittavimmat Hj. Procopé,
A. Mörne, J. Tegengren ja B. Gripenberg.
V:n 1910 tienoissa astuu esiin taas uusi ryhmä
ruotsink. kirjailijoita. Heitä ovat H. Hildén
ja T. Janson, novellisti ja
näytelmäkirjailija R. Schildt sekä näitä
nuoremmat lyyrikot J. Hemmer ja
R. Ekelund.

[Krohn, „Suomalaisen kirjallisuuden vaiheet"
(1897); Kallio, „Uudempi suomalainen kirjallisuus"
I-II (1911-12); Hedvall, „Finlands svenska
litteratur" (1917); Suomi. Maa. Kansa. Valtakunta
II (1924); Anttila, „Johdatus uudenajan
kirjallisuuden valtavirtauksiin" (1926).]

Suomen Kirkkohistoriallinen Seura,
Helsinki, säännöt vahvistettu 1891. Julk.
„Vuosikirjaa" (oik. „Pöytäkirjat
liitteineen") sekä „Toimituksia".

Suomen Kirkon Paimenmuisto ks.
Colliander, O. I.

Suomen Kirkon Seurakuntatyön Keskusliitto,
Helsinki, per. 1918. Sen tarkoituksena on
olla ev.-lut. kirkon hengessä toimivien krist.
yhdistysten ja seurakunnallisten yhtymien yhdyssiteenä
sekä työskennellä krist. toiminnan kehittämiseksi.

Suomen Kirkon Sisälähetysseura,
Sortavala, per. 1905. Seuran työalaan
kuuluu: 1) Raamatun levittäminen; 2) ev-lut.
hengessä toimitetun kirjallisuuden kustantaminen
ja lkevittäminen; 3) henkilöitten kasvattaminen
leupeudenpalvelukseen ja muuhun seurakuntatyöhön:
4) diakonissalaitosten tukeminen ja kannattaminen
ynnä krist. armeliaisuuslaitosten ylläpitäminen.
Seura tahtoo toimia nimenomaan kirkon elimenä. Heti
toimintansa alussa se osti Sortavalan Evankeeliselta
Seuralta sen seurakuntapalvelijalaitoksen. V. 1906
siirtyi sen huostaan Sortavalan diakonissalaitos.
Edellistä näistä laitoksista on kehitetty
siten, että sen yhteydessä on pidetty
kursseja varsinaisia sisälähetyssaarnaajia
varten ja lukkariosastoa 1913-21.
Raamattujen painattamista ja levittämistä
varten on hankittu kirjapaino ja sitomo,
joka on sijoitettu 1913 valmistuneeseen
Raamattutaloon. Diakonissalaitoksen
yhteydessä toimii kasvattajaopisto, jossa
valmistetaan lastenhuollon työntekijöitä.
Seuralla on tylsämielisten, kaatumatautisten
y. m. hoitoloita.

Sortavalan diakonissalaitos.

Suomen Kouluviraston Eläkekassa
ks. Kouluviraston Eläkekassa

Suomen Kustannusyhdistys, Helsinki,
per. 1858. Toimii pääasiassa kaupunkien
kirjakauppaolojen kehittämiseksi.

Suomen Kuvalehti, helsinkiläisiä
aikakauslehtiä. Ilmestyneet 1873-80, 1894
sekä v:sta 1917.

Suomen Käsityön Ystävät, Käsityön
Ystävät (ks. t.).

Suomenlahti, Suomen eteläpuolella
oleva Itämeren lahti, n. 430 km pitkä,
suurin leveys n. 120 km, leveys S:n
suulla 75 km ja Porkkalasta Rohuniemeen
(Tallinnan edustalla) 52 km, pinta-ala n.
29,500 km². Itäpäässään S.
kapenee 10-28 km:n levyiseksi Kronstatin
lahdeksi. Suurin lahti pohjoisrannikolla
on Viipurinlahti, etelärannikolla
Narvanlahti. S:n keskiulapan saarista ovat
Suursaari, Tytärsaaret, Lavansaari ja
Seiskari mainittavimmat. Syvimmät osat
ovat S:n suulla, jossa on 80-100 m:n
syvänne, onpa etelärannikolla yli 100 m:n
syvänteitä, kun taas pohjoisrannikolla ei
vastaavalla etäisyydellä mantereesta ole
60 m syvempää kohtaa. Syvin mitattu
kohta, 121 m, on Viron rannikolla
(Tallinnasta koilliseen). — Suolanpitoisuus
vähenee itäänpäin mentäessä: 6-2 ⁰/₀₀.

Suomenlahti. Suomen ja Venäjän aluevesirajat Tarton rauhansopimuksen mukaan.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>