Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Suomen Lainopillinen Yhdistys-Suomen Lähetysseura
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has been proofread at least once.
(diff)
(history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång.
(skillnad)
(historik)
Suomen Lainopillinen Yhdistys (ruots.
Juridiska föreningen i Finland), per. 1862.
Julk. v:sta 1865 aikakauskirjaa „Tidskrift
utgiven av Juridiska föreningen i Finland".
Suomen Laivastoyhdistys, per. 1925,
Helsinki. Sen tarkoituksena on tehostaa
tietoisuutta laivaston merkityksestä,
herättää harrastusta kotimaiseen
kauppalaivastoon ja kotimaisen merenkulun
kehitykseen sekä edistää lentotorjuntaa.
Haaraosastoja 31/12 1927 12 sekä
Suomen Laivaston Naisliitto, joka
1927 perustettiin toimeenpanemaan suurta
laivastokeräystä sekä merisotilaiden
huoltoa varten. Äänenkannattajat Suomen
Lippu (v:sta 1927) ja Laivastolehti
(v:sta 1926).
Suomen Lastenavun Kansallistoimikunta,
lastensuojeluyhtymä, per. 1920. Muodostettu
uudelle, laajemmalle pohjalle
1925. Yhtymässä oli 1926 edustettuna
7 viranomaista ja 13 yhteiskunnallista
työtä harjoittavaa suurjärjestöä. Yhtymä
toimii järjestön Kansainvälinen
Lastenapu (ks. t.) kansallistoimikuntana
Suomessa. Sen tehtävänä on lähinnä avustaa
Suomessa oleskelevia pakolaislapsia seka
yleensä ryhtyä niihin toimenpiteisiin,
joihin Kansainvälisen Lastenapu-järjestön
päätökset saattavat antaa aihetta.
Suomen laulu, Emil v. Qvantenin
runoilema ja Fr. Paciuksen säveltämä
isänmaallinen laulu.
Suomen Laulu, suom. valiokuoro,
Heikki Klemetin perustama 1900. Aluksi
laulukunta toimi mieskuorona, mutta
laajeni sekakuoroksi 1907. S. L. on
esiintynyt useasti myös ulkomailla, Itämeren
ja Skandinaavian maissa, Saksassa,
Hollannissa, Belgiassa, Unkarissa, Pietarissa
ja Englannissa. Kotimaassa S. L. on
esittänyt laajoja klassillisia teoksia.
Erityisesti S. L. on myös vaalinut
"polyfonista a cappella-tyyliä sekä entisaikaisen
suom. musiikkikäytännön muistomerkkejä
(Piæ cantiones y. m.). Kaikki esitykset
on laulettu suomeksi tai latinaksi.
Suomen Liikemiesyhdistys, Helsinki, per. 1896.
Suomenlinna, v:een 1918 Viapori
(ruots. nykyisinkin Sveaborg), Helsingin
edustalla oleville saarille rakennettu
linnoitus. Sen vanhimman osan rakensi
Kustaa Vaasa 1555 Kustaanmiekaii salmen
kummallekin rannalle. Nämä varustukset
päästettiin rappeutumaan v:n 1660 jälkeen.
Kun sitten Viipuri oli menetetty, ja uusien
linnoitusten rakentaminen Suomeen kävi
välttämättömäksi, suunnitteli hallitus
v:sta 1722 Helsingin edustalla olevien
saarien linnoittamista. Mutta varojen
puutteessa valtiopäivät tekivät päätöksen
rakentamisesta, vasta 1746, jolloin työn
suoritus annettiin Augustin
Ehrensvärdille. Työt aloitettiin 1748 ja
kustannukset, noin 100 tynnyriä kultaa,
otettiin Ranskan antamista varoista.
Vallisaari, Kustaanmiekka, Susisaari,
Iso-Mustasaari, Pieni-Mustasaari,
Länsi-Mustasaari ja Särkkä linnoitettiin. —
Ehrensvärd toteutti työssään joukon
linnoitusteknillisiä keksintöjään. Fr. H.
af Chapmanin piirustuksien mukaan
rakennettiin uudenaikainen sotalaivasto,
jonka alustyypeille annettiin suom. nimet
„Turunmaa", ,,Uudenmaa", „Hämeenmaa"
ja „Pohjanmaa". — Toukok. 4 p:nä 1808
C. O. Cronstedt luovutti S:n venäläisille.
Itämaisen sodan aikana elok. 1855
engl.-ransk. laivasto pommitti linnoitusta.
Sodan aikana ja sen jälkeen venäläiset
laajensivat linnoitusaluetta yhdistämällä
siihen vanhan linnoituksen itä- ja
länsipuolella olevia saaria. Maailmansodan
aikana ja v:n 1918 jälkeen on sitä niin
laajennettu, että se nyk. käsittää 64
saarta. Suom. sotajoukot ottivat
linnoituksen haltuunsa 13 p. huhtik. 1918. —
Hallituksen 1919 tekemän päätöksen
mukaan säilytetään Kustaanmiekka,
Susisaari ja Särkkä muinaismuistoina. Tämä
ulkoilmamuseo on Mumaistieteelliseii
Toimikunnan alainen. V. 1921 perustettiin
Ehrensvärd-seura, jolle hallitus on
uskonut S:n muinaismuistojen vaalimisen
ja sen historian tunnetuksi tekemisen. —
ks. karttoja art:eissa Helsinki ja
Merikortit sekä kuvaliitettä.
[„Vanha Suomenlinna".]
Suomen lippu ks. Lippu.
Suomen Luotto-Vakuutus o.-y., per.
1925, Helsingissä.
Suomen Lutherilainen Evankeliumiyhdistys
ks. Lutherilainen Evankeliumiyhdistys.
Suomen Lähetyskunta, Suomen Deputatsioni (ks. t.).
Suomen Lähetysseura, Helsinki, per.
1859. Harjoittanut lähetystoimintaa v:sta
1870 Ambomaalla sekä v:sta 1901 Kiinassa,
niinikään v:sta 1864 juutalaislähetystyötä
(vrt. Lähetys) sekä sisälähetystyötä.
Seuralla on mieslähetyskoulu, naislähetyskoulu
(vrt. Lähetyskoulu) ja kustannusliike.
Paikallisyhdistyksiä 98. Vuositulot
5,141,352 mk. (1926). Äänenkannattajat
Suomen Lähetyssanomia ja Missionstidning
för Finland (v:sta 1859).
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
