- Project Runeberg -  Pieni Tietosanakirja / IV. San Remo - Öölanti /
421-422

(1925-1928) [MARC]
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Suomen Lääkäriliitto-Suomenmielisyys

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)


Johtajina ovat olleet K. J. G. Sirelius,
C. G. Tötterman (ks. n.), A. Hirn sekä
Joos, Mustakallio ja Matti Tarkkanen
(ks. n.).

illustration placeholder

Suomen Lähetysseuran talo Helsingissä.


Suomen Lääkäriliitto, per. 1910
Suomen Yleinen Lääkäriliitto-nimisenä.
Säännöt uusittu 1927, jolloin nimi muutettiin.
S. L. on maamme lääkärien ammatillinen
yhteenliittymä, johon useimmat Suomen
lääkärit, sekä suomen- että ruotsinkieliset,
kuuluvat.

Suomen Lääkäriseura (ruots. Finska
Läkaresällskapet
), Helsingissä, per. 1835
lääkärien yhdistykseksi ja lääketieteen
kehityksen ja käytännön edistämiseksi.
V:sta 1.841 S. L. on julkaissut lääket.
aikakauskirjaa „Finska Läkaresällskapets
Handlingar". S. L:aan kuuluu nyk. pääasiassa
ruotsink. lääkäreitä, vrt. Duodecim.

Suomenmaa, 10-osainen, läänittäin
julkaistu ja kunnittain laadittu hakuteos,
ilmestyy v:sta 1919.

Suomen Maakauppiasliitto ks.
Suomen Vähittäiskauppiasliitto.

Suomen maakunnat ks. Maakunta.

Suomen Maanmittariyhdistys,
Helsinki, per. 1884. Julk. Suomen
Maanmittariyhdistyksen Aikakauskirjaa
(v:sta 1892).

Suomen Maantieteellinen Seura
(ruots. Geografiska sällskapet i Finland),
Helsinki, per. 1921 siten, että siihen
asti toimineet Suomen Maantieteellinen
Seura (Sällskapet för Finlands geografi)
ja Suomen Maantieteellinen Yhdistys
(Geografiska föreningen i Finland)
päättivät hajota ja yhtyä uudeksi seuraksi,
S. M:ksi S:ksi. — Varhaisempi S. M. S.
oli perustettu 1888, ja sen tarkoituksena
oli koota Suomen maantieteen eri aloilla
toimivat käytännölliset ja tieteelliset
voimat yhteistyöhön. Se julkaisi sarjaa
„Fennia" sekä „Suomen kartaston".
Suomen Maantieteellinen Yhdistys, jossa
esitelmillä ja keskusteluilla koetettiin herättää
ja ylläpitää maantieteen harrastusta, per.
1887 (toimittuaan ensin vuoden ajan
kerhona). Se julkaisi „Maantieteellisen
yhdistyksen aikakauskirjaa", joka 1912
muutettiin „Terra"-nimiseksi vuosikirjaksi,
sekä v:sta 1892 „Suomen maantieteellisen
yhdistyksen julkaisuja".

Nykyinen S. M. S. julkaisee edelleen
,,Fennia"-sarjaa (joka sisältää Suomen
maantiedettä koskevia tieteellisiä
kirjoituksia, tähän mennessä ilmestynyt 47
osaa), aikakauskirjaksi muutettua,
yleistajuisia maant. kirjoituksia sisältävää
„Terraa" sekä tieteellisesti ulkomaiden
maantiedettä ja maantieteen yleistä
metodia käsittelevää „Acta geografica"-sarjaa.
vrt. Suomen kartta.

Suomen Maatalous-Osake-Pankki,
pääkonttori v:sta 1927 Helsingissä, ks.
Maatalons-Osake-Pankki.

Suomen Matkailijayhdistys ks.
Matkailijayhdistys.Suomen
Matkatoimisto
ks. Matkatoimistot.

Suomen Merivakuutus o.-y., Helsingissä,
per. 1898. Vakuutuskanta 3 miljardia mk.
Suomen Merivakuutusyhdistys,
Keskinäinen Vakuutuslaitos, Turussa,
per. 1850. Harjoittaa laivanvakuutusta.
Vakuutuskanta v:n 1927 lopussa 40 milj. mk.

Suomen Metsänhoitoyhdistys,
Helsinki, per. 1877, julk. (v:sta 1911)
kuukausittain ilmestyvää Metsätaloudellista
Aikakauskirjaa.

Suomen Metsästysyhdistys, Helsinki,
per. 1865. Sen tarkoituksena oli alk.
metsästyksenhoito ja taitavien
metsästäjien kasvattaminen. Nyk. se
harrastaa yksinomaan ampumaurheilun
edistämistä. Oma ampumarata Huopalahdessa.

Suomenmielisyys, voimakkaan suom.
kansallishengen ilmaus, pyrkimys saattaa
suomalaisuus ja suomen kieli vallitsevaan
asemaan Suomessa, on oikeastaan vasta
1800-luvulla esiintyvä ilmiö. Kuitenkin
on suomalaisissa jo aikaisemminkin ollut
jonkinlaista kansallisen erikoisuuden
tuntoa ja kiintymystä omaan kansallisuuteen.
Suom. sukunimet olivat keskiajan
lopulla yleiset ylemmissä säädyissä, ja
suomen kieli todennäköisesti yleisenä
puhekielenä kaikissa säädyissä. Mutta
uskonpuhdistuksen ajoista lähtien
ylemmät virkamiehet ja aateli, jotka
virkatointensa ja naimisliittojen kautta
joutuivat enimmin tekemisiin Ruotsin ja
ruotsalaisten kanssa, alkoivat ruotsalaistua;
samalla suomalaiset nimet alkoivat
hävitä aateliston, papiston ja vähitellen
myös porvariston keskuudesta. Myös
oppilaitoksien kautta ruotsalaisuus levisi.
Virkamiehistön ruotsalaistuessa vars.
isonvihan jälkeen oli kansan pakko
anoa, että virkoihin nimitettäisiin
suomen kieltä osaavia tuomareita. Ruotsissa

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Dec 11 15:16:43 2023 (aronsson) (diff) (history) (download) << Previous Next >>
https://runeberg.org/pieni/4/0231.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free