Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Suomen vapaussota
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has been proofread at least once.
(diff)
(history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång.
(skillnad)
(historik)
apujoukon oli ratsumestari Elfvengren
saartanut Raudussa, ja kun hän sai apua,
kaatui 2,000 venäläisestä 1,200 ja loput
joutuivat vangiksi.
Etelä-Suomen pelastamiseen
punaisten hirmuvallasta ja koko sodan
lyhentämiseen vaikutti suuresti saks.
kenraalin, kreivi von der Goltzin johtaman
Itämeren-divisioonan maihinnousu
Hangossa 3 p. huhtik. Huhtik. 11 p.
saksalaiset jo aloittivat taistelun
Helsingistä maanpuolelta, ja 12 p. saapui
satamaan amiraali Meurerin johtama
saks. laivasto. Seur. p. kaupunki
valloitettiin. Punaiset puolustautuivat
laimeasti, sillä heidän johtajansa olivat
paenneet Viipuriin. — Tampereen
valtauksen jälkeen ylipäällikkö jakoi
armeijan läntiseen ja itäiseen armeijaan.
Itäinen asetettiin kenraalimajuri Löfströmm
johtoon, läntinen Wetzerin. —
Ylipäällikkö antoi käskyn, että läntinen armeija
saks. Itämeren-divisioonan kanssa
puhdistaisi Länsi-Suomen, samalla kuin
ratkaisevalla iskulla idässä lopullisesti
murrettaisiin punaisten vastustus. —
Tampereen valtauksen jälkeen ei punaisten
vastustus Porin-Tampereen linjalla enää
ollut sitkeätä. Huhtik. 13 p. Pori ja
18 p. Rauma vallattiin, ja samana
päivänä Linder voitti vihollisen Karkussa.
Hjalmarsonin joukolla oli sitävastoin
vaikeita ryntäyksiä torjuttavana Lempäälän
rintamalla, varsinkin Vesilahdella. —
Raudun taistelun jälkeen eivät venäläiset
ryhtyneet hyökkäämään rajan yli.
Sitävastoin käytiin Vuoksen rintamalla
kiivaita taisteluita. — Saksalaisten
maihinnousun seurauksena oli, että kansa nousi
aseisiin kaikkialla Länsi-Suomessa ja
muodosti suojeluskuntajoukkoja. Yhden
tällaisen, n. s. saaristopataljoonan kanssa
miehitti kreivi Ehrensvärd huhtik. 14 p.
Turun. — Itämeren-divisioonan päävoimat
olivat Helsingin valtauksen jälkeen
marssineet rautatietä pitkin pohjoiseen.
Sitkeän taistelun jälkeen Hyvinkäällä huhtik.
22 p. saksalaiset valtasivat Riihimäen.
Toinen saks. osasto, von Brandenstelnin
prikaati, oli noussut maihin Loviisassa
6 p. huhtik. ja Lappträskin kautta
marssinut Lahteen, jonka se 18 p. huhtik. oli
valloittanut. Hämeenlinnan valloitti
kenraali Wolff 26 p. huhtik. ajaen vihollista
takaa Lammin ja Tuuloksen suuntaan.
Ylipäällikkö oli määrännyt, että
ainoastaan pieniä osastoja läntisestä
armeijasta saisi jättää pitäjien
puhdistamiseen punaisista. Linderin osaston
olisi siirryttävä Kangasalle ja sieltä
marssittava Hämeenlinnaan idästä, samalla
kuin saksalaiset (kenraali Wolffin
prikaati) lähestyisivät sitä etelästä, estäen
täten punaisilta peräytymistien
Lempäälän rintamalta Lahteen. Kenraali Wetzer
muutti tämän suunnitelman, kun
Hjalmarson Lempäälästä ilmoitti, että hänen
rintamansa alkoi horjua ja antoi käskyn
Linderin ryhmälle suunnata marssinsa
Porin radalta Lempäälään punaisten
vasenta sivustaa vastaan. Tästä
suunnitelman muutoksesta ja siitä, että
saksalaiset arvioivat vihollisen liian
heikoksi, oli se seuraus, että eräs saks.
joukko-osasto, joka marssi pohjoiseen
Tuulosta kohden saartaakseen punaiset
pohjoisesta päin tulevien valkoisten
kanssa, jäi erillensä ja voitettiin
Syrjäntakana urhoollisten taistelujen jälkeen.
Punaisten päävoimat olivat
peräytyneet sekä Lempäälästä että
Riihimäeltä itäänpäin ja koettivat aukaista
itselleen tien Lahden kautta.
Sulkeakseen tämän päätti von der Goltz helpottaa
v. Brandensteinin asemaa Lahdessa
hyökkäämällä punaisten oikean sivustan
kimppuun Tuuloksen suunnalla. Tätä varten
hän lähetti vapaaksi tulleet joukkonsa
pohjoiseen. Avuksi v. Brandensteinille
Lahteen lähetettiin myös se joukko, joka
Helsingistä Loviisan kautta oli
marssimassa Kotkaa vastaan ja jonka
eteneminen oli pysähdytetty Ahvenkoskelle.
Tämän avun saatuaan v. Brandenstein
saattoi hyökätä punaisten oikeaa
sivustaa vastaan. Kun sitäpaitsi valkoisten
joukot estivät punaisten peräytymisen
pohjoiseen, niin joutuivat nämä
saarroksiin. Lahden luona saivat v.
Brandensteinin saks. joukot kuitenkin
viikkokauden yöt päivät taistella punaisten
sitkeitä murtautumisyritykslä estääkseen,
kunnes nämä 1 p. toukok. antautuivat.
Itäinen armeija oli saanut käskyn
katkaista Suomen ja Venäjän yhteyden
Laatokan eteläpuolelta ja valloittaa
Viipurin. Kenraali Löfström lähetti
Raudusta joukko-osaston etenemään
Kivennavan kautta Raivolaan ja katkaisemaan
rautatieyhteyden Viipurin ja Pietarin
väliltä, mikä tapahtuikin 23 p. huhtik.
Wilkaman osasto eteni Taliin ja
Papillaan ja katkaisi Viipurista pohjoiseen
menevät tiet sekä saarsi 24 p. Viipurin
kaakosta ja etelästä. Sihvo täydensi
piiritysketjua pohjoisesta ja luoteesta.
Vahvan pommituksen jälkeen kaupunki
valloitettiin askel askeleelta 28 ja 29 p.
huhtik. — Savon joukkojen päälliköksi
oli määrätty kenraali Linder. Kouvola
valloitettiin 2 p. toukok., Kotka ja
Hamina 4 p. Toukok. 16 p. kenraali
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
