Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Suomen vapaussota - Suomenvedenpohja-Suomi - Suomi
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has been proofread at least once.
(diff)
(history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång.
(skillnad)
(historik)
Mannerheim marssi armeijoineen Helsinkiin.
Vapaussota oli päättynyt.
[„Suomen vapaussota vuonna 1918" I-VI
(1921-25); „Suomen vapaussota" I- (v:sta
1921); Ignatius-Soikkeli (1925);
Linder, „Muistelmia Suomen vapaussodasta"
(1921); Kaukovalta, „Tampereen seudun
kapinahistoria" (1921); Goltz, „Toimintani
Suomessa ja Baltianmaissa" (1920);
Hjalmarson, „Sotamuistoni Suomesta"
(1920); Nurmio ja Grandell, „Viipurin
valloitus" (1919); Sihvo, „Valkoinen
armeija Karjalan rintamalla" (1919);
Boström, „Sankarien muisto" (1927):
Svetšnikov, „Vallankumous ja kansalaissota
Suomessa 1917-18" (-1925).]
Suomenvedenpohja, Viipurinlahden
äärimmäinen perukka.
Suomen Vienti-Pankki o.-y. ks. Vienti-Pankki.
Suomen Vientiyhdistys, Helsinki,
per. Turkuun 1919. Sen tehtävänä on
edistää Suomen vientikauppaa. —
Vv. 1891-96 toimi samaa tarkoitusta
varten samanniminen yhdistys.
Suomen Virallinen Lehti, ilmestyy
Helsingissä v:sta 1857. vrt. Finlands
Allmänna Tidning.
Suomen Virkamiesyhdistysten Keskusliitto,
Helsinki, per. 1917. Jäseninä m. m. 61 eri
virkamiesyhdistystä. Julk. v:sta 1919
kaksikielistä Virkamiesten Aikakauskirjaa.
Suomen Voimistelu- ja Urheiluliitto
ks. Urheilujärjestöt.
Suomen Vähittäiskauppiasliitto,
Helsinki, aloitti toimintansa 1921, kun
Suomen Maakauppiasliitto (per. 1912)
yhdistettiin Suomen Kaupunkien
Vähittäiskauppiasliittoon (per. 1918).
Äänenkannattaja „Kauppias" (per. 1906
nimellä „Maakauppias").
Suomen Yhdyspankki ks. Pohjoismaiden
Yhdyspankki.
Suomen Yksityiskoulunopettajien Yhdistys,
Helsinki, per. 1906. Per. 1910 Suomen yksityiskoulujen
tietoarkiston. Julk. v:sta 1918 lehteä
„Yksityiskoulu — Privatskolan".
Suomen Yleinen Kunnanlääkäriyhdistys,
maamme kunnanlääkärien ammatillinen
yhteenliittymä, per. 1920.
Suomen Yleinen Lääkäriliitto, per.
1910, v:sta 1927 Suomen Lääkäriliitto (ks. t.).
Suometar, Helsingissä 1847-66
ilmestynyt, suomalaisuuden asiaa ajanut
sanomalehti. Sen perustivat P. Tikkanen,
A. Ahlqvist, D. E. D. Europæus ja
A. Warelius, toimittajana oli myöh. myös
K. Polén. vrt. Uusi Suometar.
Suomi on alk. ollut yksistään
Varsinais-Suomen nimenä, samoin kuin myös
ruots. nimitys Finland. Vasta
vähitellen nimi laajeni merkitsemään koko
sitä maata, jonka kirkollisena ja
valtiollisena keskuksena mainittu maakunta ja
sen pääkaupunki Turku olivat. Kuitenkaan
ei vielä uuden ajan alussa Pohjanmaata
luettu S:een kuuluvaksi. S. on siis
alueen ja heimon nimenä vanhimmalla
ajalla rinnastettava muiden vanhojen
heimo- ja maakuntanimitysten, Hämeen
ja Karjalan, kanssa.
Suomi (ruots. Finland, lat. Fennia),
tasavalta Pohjois-Euroopassa Fennoskandian
itäosassa. Pohjoisin kohta 70° 5’ 30"
pohj. lev. (Utsjoella), eteläisin 59° 30’ 10"
pohj. lev. (Bogskär, Föglö), mantereen
eteläisin kohta 59° 48’ 30" (Hangon
maalaiskunnassa), läntisin 19° 7’ 3" (Eckerössä),
mantereen läntisin kohta 20° 33’ 17"
(Kolttapahtaniemi Enontekiössä),
itäisin 32° 48’30" (Suojärvellä). Pituus
pohjoisesta etelään n. 1,160 km, suurin
leveys idästä länteen n. 600 km, leveys
Oulun tienoilla n. 200 km. Pinta-ala
388,279 km2, josta vettä 44,852
km2 eli 11,55 %. Rajaviivan pituus on
4,685 km, josta maarajaa 3,039 km ja vesirajaa
1,646 km. Maarajasta on Ruotsia
vastaan 536 km, Norjaa vastaan 913 km
ja Venäjää vastaan 1,590 km.
Geologinen rakenne. S. on osa
Fennoskandiaa, peruskallioaluetta, jonka
kallioperä on graniitteja, gneissejä y. m.
kiteisiä kivilajeja, köyhä malmeista ja muista
hyödyllisistä kivennäisistä. Kallioperään
nähden on jyrkkänä poikkeuksena
Karjalan kannas, jota ei voi lukea
Fennoskandiaan kuuluvaksi. Siellä ei ole
näkyvissä kovaa kalliota, kaikkialla
leviää vain irtainten maalajien
muodostama peite, jonka alta useassa paikassa
pistää esiin sinivihreä kambrinen savi.
Maalajeista on maassamme yleisin ja
kaikkialle levinnyt mannerjäätikön
kasaama moreenisora; hyvin yleistä on
myös mannerjäätikön sulamisaikana
syntynyt harjuina esiintyvä somero l.
vierinkivisora ja hiekka. Harjumuodostuksista
ovat erikoisesti mainittavat Salpausselkä
(ks. t.) nimiset reunamoreenit. Laajimmat
savikentät ovat Pohjanmaan tasangolla ja
Salpausselän eteläpuolella. Savea nuorempia
muodostuksia ovat Pohjanmaan ja Karjalan
kannaksen rannikoiden lentohietikot ja
kaikkialla yleinen suoturve.
Pinnanmuodostus. S. on suurimmaksi
osaksi pienikumpuista mäkimaata. Yli
1,000 m korkeita tuntureita on vain
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
