Pieni Tietosanakirja / IV. San Remo - Öölanti / 473-474 (1925-1928) Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
	Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Suomi

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>

Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

V. 1926 olivat tärkeimmät tuonti- ja
vientitavarat (tuh. mk:ssa).

	Tuonti	Vienti
Eläimistä saatuja ruokatavaroita . . .	139,268	530,563
Viljaa ja viljatuotteita . . .	706,551	1,446
Karjanrehua ja siemeniä . . .	323,938	5,603
Siirtomaatavaroita, hedelmiä . . .	618,437	21,664
Kankaita, kehruuaineks. y. m. . . .	1,017,574	13,727
Puutavaroita ja puuteoksia . . .	33,040	3,153,211
Paperivanuketta, pahvia, paperia y. m. . . .	18,254	1,628,728
Vuotia, nahkoja y. m. . . .	219,508	115,458
Kivi- ja maalajeja valmisteineen . . .	273,673	24,051
Metalleja, koneita ja kuljetusneuvoja . . .	1,287,719	35,640
Kemikaalioita ja kem. teoll. tuotteita . . .	798,842	62,790

Osuustoiminnasta ks. erikoisartikkeleita.

Liikenne ks. Rautatie, Kanava, Tiet,
Merenkulku, Postilaitos, Puhelin, Sähkölennätin.

Rahasta ks. Raha. — Rahalaitoksista
ks. Pankki, Säästöpankki.

Vakuutuksesta ks. erikoisartikkeleita.

S:n valtion tulot 1926 olivat kirjanpäätöksen
mukaan 3,970 milj. mk. sekä menot 4,077 milj.
mk. Valtion omaisuus 1922 toimitetun inventeerauksen
mukaan nousi 11,150,615,123 mk:aan, josta
valtion metsien osalle tuli yli 2 miljardia
ja rautateiden kiinteän omaisuuden
3,2 miljardia. Valtion velka oli sam. v.
1,877,899,969 mk. sekä v:n 1926 lopussa
2,847 milj. mk. vrt. Valtiontalous,
Valtiovelka.

Kirkolliset olot. Uskontoon nähden on
S:n väestö varsin yhtenäistä. V. 1927 oli

luterilaisia . . .	3,452,933
kreik.-katolisia . . .	60,071
muita . . .	10,905
siviilirekisterissä . . .	34,311

Vaikka valtakunnassa on vallalla
uskonnonvapaus, on ev.-lut. kirkko
tosiasiassa sekä kansankirkko (s. o.
kansalaisten enemmistön) että myös
valtiokirkko. Valtiolla on ylin valta etenkin
kirkon ulkonaisten asioiden hallinnossa
(kirkkoa koskevien lakien vahvistaminen,
piispojen nimittäminen y. m.). Kirkolla
on oma edustuslaitos, kirkolliskokous ja
omat itsenäisesti toimivat hallintoelimensä
(piispat, tuomiokapitulit y. m.).
Maa on jaettu viiteen hiippakuntaan
(Turun, Tampereen, Oulun, Viipurin ja
Porvoon), jotka jakaantuvat
rovastikuntiin ja seurakuntiin.

Opetuslaitos. Maassa vallitsee
oppivelvollisuus. Opetuslaitoksista ks.
erikoisartikkeleita, niinikään tieteellisistä,
taiteellisista, taloudellisista ja
hyväntekeväisyysyhdistyksistä ja seuroista.

Taiteesta ks. Suomen taide,
kirjallisuudesta ks. Suomen
kirjallisuus, musiikista ks.
Suomen säveltaide, teatterista
ks. Suomen näyttämötaide.

Valtiomuoto ja valtiosääntö. S. on
täysivaltainen tasavalta, jonka
valtiosääntö on vahvistettu 17/7 1919
annetussa hallitusmuodossa ja muissa
perustuslaeissa. Valtiovalta kuuluu kansalle,
jota edustaa valtiopäiville kokoontunut
Eduskunta (ks. t.). Lainsäädäntövaltaa
käyttää Eduskunta yhdessä Tasavallan
Presidentin kanssa, ollen Presidentillä
valta eräistä asioista antaa
hallinnollisia asetuksia, S:n kansalaiset ovat
yhdenvertaiset lain edessä. Jokainen S:n
kansalainen on lain mukaan turvattu
hengen, kunnian, henkilökohtaisen
vapauden ja omaisuuden puolesta. Kansalaisen
työvoima on valtakunnan erikoisessa
suojeluksessa. S:n kansalaisella on
oikeus oleskella omassa maassa sekä,
mikäli laissa ei ole toisin säädetty,
vapaasti valita asuinpaikkansa ja
kulkea paikkakunnasta toiseen. S:n
kansalaiselle on turvattu uskonnon-, sanan-,
paino-, yhdistys- ja kokoontumisvapaudet.
Kotirauha on loukkaamaton samoin
kirje-, lennätin- ja puhelinsalaisuus.
Ketään S:n kansalaista ei saa tuomita
muussa oikeudessa kuin siinä, jonka
alainen hän on. Suomi ja ruotsi ovat
tasavallan kansalliskielet. Valtiotalouden
hoito tapahtuu Eduskunnan vuosittain
hyväksymän tulo- ja menoarvion
mukaan. Veroista, maksujen yleisistä
perusteista sekä valtion tuloa tuottavan
omaisuuden ja liikeyritysten hoidosta
ja käyttämisestä säädetään laeilla.
Valtiolaiiiain ottamiseen vaaditaan
Eduskunnan suostumus. Jokainen S:n
kansalainen on velvollinen olemaan
osallisena isänmaan puolustuksessa ja sitä
avustamaan. Valtion kustannuksella on
ylläpidettävä tai avustettava oppilaitoksia
ylempää yleissivistystä ja ylempää
kansanopetusta varten. Valtion
oppilaitoksien sekä kansakoulutoimen
järjestysmuodon perusteista ynnä valtion ja
kunnan velvollisuuksista kansakoulujen
kannattamiseen säädetään laeilla. Opetus
kansakouluissa on maksuton.

Oikeudenhoito. Tuomiovaltaa
käyttävät riippumattomat tuomioistuimet,
ylimpänä oikeusasteena Korkein Oikeus ja

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>