Pieni Tietosanakirja / IV. San Remo - Öölanti / 481-482 (1925-1928) Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
	Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Suomi

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>

Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

hävitysretkiä hämäläisten maahan. Nämä
olosuhteet varmaan saivat Ruotsin
valtionhoitajan marski Tyrgils Knuutinpojan
1293 tekemään kolmannen ristiretken
karjalaisten käännyttämiseksi ja
liittämiseksi Ruotsin valtaan. Hän
perusti Viipurin linnan ja alisti
neljätoista karjalaisten kihlakuntaa, jopa
valloitti (1294) Käkisalmen linnan, joka
tosin jälleen menetettiin venäläisille.
Uudella Inkerinmaan ristiretkelle
Tyrgils Knuutinpoika koetti 1300 levittää
Ruotsin valtaa Nevajokeen asti,
perustaen sinne Landskrona- (Maankruunu-)
nimisen linnan, mutta venäläiset sen jo
seur. v. hävittivät. V. 1318 venäläiset
tekivät hävitysretken Turkuun asti ja
polttivat äsken perustetun Kuusiston
piispanlinnan. Sitä vastoin heidän
uudistuneet rynnäkkönsä Viipuria vastaan
eivät onnistuneet. Asiain näin ollen
taivuttiin lopulta molemmin puolin
rauhaan, joka hansakauppiaiden välityksellä
tehtiin Pähkinäsaaressa 12 p. elok. 1323,
ja jossa määrättiin, että Karjalan kolme
läntisintä kihlakuntaa Savo, Jääski ja
Äyräpää tulisivat Ruotsille, mutta muu
osa jäisi Venäjälle; raja kulkisi
Siestarjoelta, sitten Vuoksen poikki, Savon
vesistöjä myöten ja päättyisi ,,pohjoiseen
mereen", s. o. Pohjanlahteen. Näin oli
taistelu Karjalan omistamisesta pitkäksi
ajaksi ratkaistu, ja samalla suomalaisten
heimokuntain itsenäisyys kukistettu,
kun useimmat niistä oli yhdistetty
Ruotsin valtakuntaan, mutta karjalaiset
pääosaltaan joutuneet Novgorodin alaisiksi
ja liittolaisista muuttuneet sen
alamaisiksi.

Ruotsinpuoleisessa S:ssa oli uuden
maalisen ja kirkollisen järjestyksen
perustus saatu lasketuksi. Suomalaisilla oli
nähtävästi olemassa joku piirikuntalaitos
(kihlakuntia, pitäjiä), jossa suku
vanhimmat käräjillä ratkaisivat yhteiset asiat
ja päättivät veroista. Maallisen
hallinnon etunenään tulivat valloituksen
jälkeen linnanisännät, jotka nähtävästi ensi
aikoina hoitivat oikeuttakin. Kat.
kirkon johtomiehenä koko maassa oli Turun
piispa. Piispa Katillus järjesti 1276
Turkuun säännöllisen tuomiokapitulin
jäsenineen (kanunkeineen). Maunu I:n,
ensim. suomalaissyntyisen piispan aikana
(1291-1308) valmistui Turun tuomiokirkko
ja vihittiin 1300. Piispa Ragvald II
rakennutti 1317 Kuusiston linnan, joka sitten
oli piispojemme maallisen vallan tukena
katolisuuden ajalla. Jo 1249 oli Turkuun
perustettu dominikaaniluostari.

Katolisuuden aikakausi (1323-1523).
Vasta Pähkinäsaaren rauhanteon jälkeen
olot vakaantuivat S:ssa ja muodostuivat
Ruotsissa vallalla olevien mukaisiksi.
Huomattava oli tässä suhteessa Maunu
Eerikinpojan hallitus (1319-63).
Silloin mainitaan S:ssa l. „Itämailla" ensi
kerran laamanni oikeuslaitoksen johdossa,
ja myöskin läänien hallinto järjestetään
nähtävästi pääasiassa samanlaiseksi kuin
Ruotsissa. V. 1362, kun Maunun poika
Haakon valittiin isänsä
kanssahallitsi jaksi, saivat S:n asukkaat
oikeuden ottaa osaa kuninkaanvaaliin, joten
suomalaiset voitetusta kansasta tulivat
yhdenvertaisiksi Ruotsin asukkaiden
kanssa. S:n piispana oli tällöin (1338-66)
Hemming. Maunu-kuningas teki kaksi
ristiretkeä Inkerinmaalle (1348 ja 1350),
mutta huonolla menestyksellä. V. 1363
hän menetti kruununsa Albrekt
Mecklenburgilaiselle, joka seur. v. saapui
Turun linnaa piirittämään. Ylimysten valta
nousi huippuunsa, ja koko S. oli
mahtavan Bo Joninpoika Gripin
hallussa. Grip rakennutti Raaseporin,
Kastelholman ja Korsholman linnat.
Unioniaika (1397-1523) oli myös maassamme
rauhaton. Eerik XIII Pommerilaisen aikana
piispa Maunu II Tavastin
(piispana 1412-50) toimesta perustettiin
maanoikeus Turkuun, S. jaettiin

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>