Pieni Tietosanakirja / IV. San Remo - Öölanti / 507-508 (1925-1928) Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
	Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Suostuntavero-Suoviljelys

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>

Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

Suostuntavero, suostunta, on
verovelvollisten tai heidän edustajinsa
määräajaksi myöntämä vero. V:sta 1865
lähtien kannetut s:t olivat leima-,
paloviina-, mallasjuoma- ja pelikorttiverot
sekä vv. 1865-85 ja maailmansodan aikana kannetut
tuloverot. V. 1919 säädettiin laki Suomen
valtiontalouden oikeusperusteista, jonka
pääasialliset määräykset sisältyvät
hallitusmuotoon. S:n luonne muodostui
näitten lakien mukaan toisenlaiseksi.
Samoinkuin muutkin verot kannetaan
entisiä s:oja vastaavat verot lain nojalla,
jonka voimassaoloa tavallisesti ei ole
rajoitettu. Hallitusmuodon 61 §:n
mukaan on mahdollista säätää vero
määräajaksi, joten varsinainen s. voi tulla
silloin kysymykseen.

Suosypressi (Taxodium distichum),
30-45 m korkea, tyvestä 8-13 m paksu,
komea, neulasensa talveksi varistava havupuu,
jonka juurista nousee maanpinnan
yläpuolelle lähes, 1 m korkeita, onttoja,
kapean keilamaisia hengitys juuria.
Kasvaa Pohjois-Amerikan kaakkoisosien
suoperäisillä mailla; Keski-Euroopassa
istutettuna. S:stä saadaan n. s. valkoista
setripuuta.

Suotniemi, maatila Käkisalmen
maalaiskunnassa. Posliini- ja fajanssitehdas
1841-93, nyk. omistaja Käkisalmen maalaiskunta.

Suovehka (Calla palustris), koko
maassamme yleinen suokasvi, jolla leveän
herttamaiset lehdet ja puhtaanvalkoisen
suojuksen reunustama puikelokukinto.
Tärkkelystä sisältävää juurakkoa on
nälkävuosina käytetty hätäleivän aineksena.

Rahkasuota (Leteensuo Hattulassa).

Savea levitetään suolle (Ilmajoella).

Mutasuota (Leteensuo Hattulassa).

Suon kyntöä välttiauralla (Pohjanmaalla).

Suoviljelys, viljelyksen kannalta
jaetaan suot tav. 2:een pääryhmään:
1) Mutasuot, joiden turpeen
muodostavat ruoko-, korte-, sara- y. m.
ylemmät kasvit sekä puun jätteet.
2) Rahkasuot, joissa ainakin pintaturpeen
muodostaa rahkasammal. Turpeen laatu on
eri syvyyksissä us. erilainen; eritoten
on rahkaturpeen alla tav. muta suoturvetta
ja sen alla usein järvimutaa ja liejua.
Suonkäytön kannalta on tärkeätä
alempienkin suokerrosten laadun tunteminen.
Samoin on pohjan laadullakin tärkeä
merkitys. — Vanhanaikuisessa s:ssä
poltettiin l. kydöttiin suon pintaa. Täten
saatiin siihen kasvinravintoaineita.
Polttaminen uusittiin jonkin v:n kuluttua,
kunnes suo tuli kokonaan uuvutetuksi
ja oli hylättävä. Uudenaikaisessa s:ssä

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>