Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Suoviljelysyhdistys-Suppé
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has been proofread at least once.
(diff)
(history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång.
(skillnad)
(historik)
ovat tärkeimmät toimenpiteet: 1)
Tarkoituksenmukainen ojitus ja pohjaveden
padonta sekä kosteuden sääntely
muokkauksen kautta. Salaojitus on useissa
suhteissa avo-ojitusta edullisempi. 2)
Huolellinen muokkaus, joka sovitetaan suon
laadun mukaan. 3) Maan parantaminen
hiekoittamalla tai saveamalla. 4)
Kalkitseminen, jota käytetään happamilla
mailla kasveille vahingollisten aineiden
neutralisoimiseen. 5) Lannoitus, joka
toimitetaan väkilannoitteilla, jolloin
kalin- ja fosforihaponpitoiset tulevat
kysymykseen. Hankasoilla on käytettävä
lisäksi typeripitoistakin lannoitetta, mutta
se annetaan mieluimmin luonnollisena
lantana. 6) Bakteeri-istutus, joka usein,
erittäinkin rahka suolla, on välttämätön
viljelyskasvien menestymiselle,
varsinkin palkokasveille typpeä sitovat
bakteerit. Lannan ja saveamiseu ohella
parannetaan suomaan bakteeristoa
käyttämällä joko istutusmaata, s. o. suolle
vedetään ruokamultaa vanhasta, hyvässä
viljelyksessä olevasta pellosta tai
annetaan erikoisia puhtoviljelysvalmisteita,
jotka sisältävät haluttuja bakteereita. —
Typpirikkautensa vuoksi suomaa
parhaiten soveltuu rehukasvien viljelykseen.
Vilja lakoutuu siinä helposti, ja
syysvilja talvehtii epävarmasti.
Juurikasveista ja vihantarehusta saadaan hyviä
satoja. Viime aikoina on s:ille alettu
perustaa pitkäaikaisia niitto- ja
laidunnurmia. Huomattavia s:iä on m. m.
Lapualla, Ilmajoella, Lattomerellä,
Paneliassa. — vrt. Suo. [Suomen
Suoviljelysyhdistyksen vuosikirjat.]
Suoviljelysyhdistys, Suomen
Suoviljelysyhdistys (ks. t.).
Supan [zū-], Alexander
(1847-1920), itäv.-saks. maantieteilijä; johti
Gothassa 1884-1909 Petermanns
Mitteilungen-aikakauslehden toimitusta, prof.
Breslaussa 1909-19. Kirjoittanut maant.
oppikirjoja y. m. maant. teoksia.
Super (lat.), yläpuolella; yhdyssanoissa:
ylä-, yli-, y. m.
Superbi (ransk.), oiva, uljas.
Superfosfaatti, kipsin ja
kalsiummonofosfaatin seos, tärkeä väkilannoite;
sisältää 10-20 %, tav. n. 18 %, veteen
liukenevaa fosforihappoa, fosforipentoksidiksi
laskettuna. Valmistetaan käsittelemällä
fosforiitteja t. apatiitteja rikkihapolla.
Meillä valtion s.-tehdas Kotkassa.
Superintendetti (lat.), Saksan
evankeelisessa kirkossa kirkollinen virkamies
(tav. joku kirkkoherra), joka johtaa
pienehköä seurakuntien muodostamaa
piiriä pitäen tarkastuksia, johtaen
piirihallitusta ja toimien seurakuntien ja
kirkollisen hallituksen väliasteena.
Superior (lat.), ylempi; luostarin esimies.
Superior, Yläjärvi (ks. t.).
Superior City [sjupī’riə siti], kaup.
Yhdysvalloissa, Wisconsinin luoteiskulmassa,
Yläjärven rannalla. Huomattava malmi- ja
kivihiilisatama. 40,000 as., joukossa paljon
suomalaisia.
Superkargööri (lat. ja it.), eräänlainen
rahtauksen valvoja, joka seuraa laivan
mukana ostaakseen ja myydäkseen lasteja,
laatiakseen tilintekoja y. m.
Superlatiivi (mlat.), yliaste,
adjektiivin tai adverbin vertailuaste, jolla
ilmaistaan, että jokin ominaisuus on
jollakin puheenaolevista olioista suurimmassa
määrässä. Esim. Aasia on suurin maanosa.
Supi, pesukarhu (Procyon lotor),
n. 65 cm pitkä, 30 cm korkea tuuheahäntäinen,
vilkasliikkeinen, karhujen heimoon kuuluva
petoeläin. Turkki pitkäkarvainen, kellanharmaa,
mustansekainen, naamassa mustaa ja keltaista,
hännässä tummanruskeat poikkijuovat. Asustaa
Pohjois-Amerikan metsäseuduissa. Syö hedelmiä,
pieniä imettäväisiä, lintuja, pyytää kalojakin.
Nahka arvokasta, liha syötävää. Pesukarhun
nimen se on saanut tavastaan huuhtoa ruokansa
ennen syömistä.
 |
Supi. |
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
