Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Suuntasuora-Suuri pohjan sota
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has been proofread at least once.
(diff)
(history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång.
(skillnad)
(historik)
Suuntasuora, se suora joka osoittaa
viivan (tai liikkeen) suuntaa kyseellisessä
pisteessä. Janan s. on se suora, minkä osa
jana on; käyrän s. on sen tangentti.
Suuntaus. Kun tykkien luota
nähdään maali, voidaan käyttää suoraa
s:ta samaan tapaan kuin kiväärilläkin.
Tavallisimmin kuitenkin tulee kysymykseen
epäsuora s., jolloin asianmukaiset
komennot annetaan patterille tulenjohtopaikalta,
minne maali näkyy. vrt. Tykki.
Suununjoki, Sunujoki (ks. t.).
Suuontelo, ruoansulatuskanavan ensim.,
suuaukon ja nielun välinen osa. Sen
kattona on kitalaki, pohjana kieli ja sen
etuosan alla oleva suupohjan leveä lihas
ja sitä peittävä limakalvo, sivuseininä
posket ja hampaat. S:oon avautuu
runsaasti pieniä limarauhasia ja 3 paria
isoja sylkirauhasia. Kitalaen takaosan,
n. s. pehmeän suulaen keskeltä riippuu
kitakieleke. Tämän tyvestä lähtevät sivulle
ja alaspäin kitakaaret (ks. t.), vrt.
Nielurisat.
Suupohja, Etelä-Pohjanmaa.
Suura (arab.), Koraanin osa ja luku.
Suur-Ahvenkoski, kartano Pyhtäällä.
Suur-Britannia, Iso-Britannia. ks.
Iso-Britannia ja Irlanti.
Suure, matematiikan peruskäsitteitä.
Suureen tärkein ominaisuus on, että sen
voi mitata toisella samanlaatuisella s:lla.
S:t jaetaan abstraktisiin l. luku-s:hin
ja konkreettisiin l. avaruus-s:hin. Näiden,
ekstensiivisten s:den rinnalla mainitaan
vielä intensiiviset s:t: nopeus,
voimakkuus y. m. Kaksi samanlaatuista s:ta voi
olla yhteismitallista tai yhteismitatonta
(ks. Yhteismitallinen). Toista
käytettäessä mittana, on toisen mittaluku
edellisessä tapauksessa ratsionaalinen,
jälkimmäisessä irratsionaalinen. Juurioppi
antaa aihetta imaginaaristen s:iden
käsittelyyn. — Matem. analyysissa
käsitellään muuttumattomien, vakio-s:iden
rinnalla muuttuvaisia s:ita. Muuttuva s.
saattaa olla joko jatkuva tai katkeava
(vrt. Jatkuvaisuus).
Suurennuksen mittaaja, dynametri (ks. t.).
Suurennuslasi, luppi, luuppi,
kupera linssi, jota käytetään silmän
apuna pieniä esineitä tarkasteltaessa.
S:ssa nähdään esineen suurennettu
valekuva, kun esine on linssin ja
polttopisteen välillä, vrt. Linssi.
Yksinkertaisen kaksoiskuperan linssin asemesta
käytetään s:na tasokuperia ja koverakuperia
linssejä ja näiden yhdistelmiä virheettömämmän
kuvan aikaansaamiseksi.
Suuretiede, matematiikan suomenk. nimitys.
Suurherttua, kuninkaan ja herttuan
välillä oleva ruhtinaallinen arvonimi.
Suuri anomus ks. Suomi, p. 494.
Suuri Kalajoki, Back-River (ks. t.).
Suuri lähetystö ks. Kansalaisadressi.
Suurimot, ryynit, valmistetaan us.
viljakasvien jyvistä myllyissä, joko
kivillä tai teloilla, joilla niiden kuoret
poistetaan ja joskus itse jyvä litistetään.
Meillä valmistetaan etupäässä kaura- ja
ohra-s:ta; ulkoa tuodaan tattari-, riisi-,
manna-, hirssi- y. m. s:ta.
Suurin yhteinen tekijä, luku
(lauseke), joka tasan sisältyy kaikkiin
kyseellisiin lukuihin (lausekkeisiin), ja
jossa samalla on suurin mahdollinen
määrä yhteisiä alkutekijöitä; s. y. t. on
kaikkien yhteisten tekijäin tulo.
Suuri pohjan sota, pohjoismainen
sota, se sota, jota Ruotsi 1700-21
kävi Pohjois- ja Itä-Euroopassa
Tanskaa, Saksi-Puolaa ja Venäjää vastaan.
Kaarle XII hyökkäsi Själlandiin ja
pakotti Tanskan Traventhalin rauhaan
(1700), purjehti sitten Itämeren poikki
Liivinmaalle ja voitti venäläiset
Narvassa (1700) sekä puolalaiset Klissowissa
(1702). V. 1704 hän erotutti August II:n
Puolan valtaistuimelta ja valitutti
Stanislaus Leszezynski’n hänen
seuraajakseen sekä hyökkäsi Saksiin. Sillävälin
venäläiset olivat valloittaneet Itämeren
maakuntia, joutuivat tosin tappiolle
Holovtšinissa 1708, mutta voittivat
Lewenhauptin Lesnajassa. V. 1709 Kaarle
voitettiin Ukrainan Pultavassa ja 1710
venäläiset valloittivat Riian, Tallinnan
ja Viipurin. Kaarle oli paennut
Turkkiin ja sai Turkin alkamaan sodan
Venäjää vastaan, mutta se ei pelastanut
Ruotsia. Stenbock voitti tanskalaiset 1710 ja
1712, mutta joutui joukkoineen vangiksi
1713. Suomi valloitettiin 1714, sittenkuin
K. Armfelt oli voitettu Napuessa. Kaarle
saapui valtakuntaansa 1714 ja teki sotaretken
Norjaan, jossa kaatui 1718. Paluumatkalla
Norjasta Armfeltin johtama suom. armeija
suurelta osalta paleltui. V. 1719 Ruotsi
teki rauhan Hannoverin kanssa luovuttaen
sille Bremenin ja Verdenin 1 milj. riksistä
ja 1720 Preussin kanssa luovuttamalla
Peenen eteläpuolella olevan Pommerin
sekä Usedomin ja Wollinin saaret 2 milj.
riksistä sekä sam. v. Tanskan kanssa,
jolloin Ruotsi luopui Holstein-Gottorpin
liitosta sekä tullivapaudesta Juutinraumassa
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
