Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Suuriruhtinas-Suur-Merijoki
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has been proofread at least once.
(diff)
(history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång.
(skillnad)
(historik)
ja maksoi 600,000 riksiä. Venäläisten
ryösteltyä Ruotsin rannikoita oli
Ruotsin suostuttava Venäjän vaatimuksiin.
Uudenkaupungin rauhassa 1721 Ruotsi
luovutti Liivinmaan, Viron, Inkerinmaan
ja kaakkoisosan Suomea 2 milj. riksistä.
S. p. s. lopetti Ruotsin suurvalta-aseman.
Suuriruhtinas, ruhtinaallinen
arvonimi. Ruotsin kuninkaat olivat 1581-1809
ja Venäjän keisarit 1809-1917 Suomen
s:ita. Eräitä Venäjän keisariperheen
jäseniä sanottiin s:iksi ja
suuriruhtinattariksi.
Suuri skisma ks. Skisma.
Suuri valiokunta, Eduskunnan 8 p:n
kuluessa valtiopäiväin avaamisesta
asetettava 45-jäseninen valiokunta. vrt.
Eduskunta.
Suur-Kreikka ks. Græcia.
Suurkäräjät (norj. storting), Norjan
(ks. t.) eduskunta.
Suurlahti, kunta Aunuksessa
Äänisjärveen pistävällä niemellä.
Suurlakko. Venäjällä 1904-05
Japanin sodan tappioiden johdosta vauhtiin
päässyt vallankumouksellinen liike
puhkesi 25 p. lokak. 1905, ensi sijassa
rautatie-, posti- ja sähkölennätinlaitosten
alalla toimivien keskuudessa,
yleiseksi valtiolliseksi lakoksi, josta oli
tuloksena 30 p. lokak. annettu ,,lokakuun
manifesti" (ks. t.). Myös Suomessa, missä
tyytymättömyys ven. sortojärjestelmään
oli yleinen, pantiin toimeen valtiollinen
suurlakko. Viipurissa lakko puhkesi 28 ja
29 p. lokak. ja levisi pian muuallekin. Myös
Helsingissä alkoi tiistaina 31 p. lokak.
yleinen lakko. Kaupungeissa pidettiin
suuria kansankokouksia. Kaikki puolueet
vaativat laillisten olojen palauttamista,
mutta aseman vastaiseen järjestelyyn
nähden vallitsi erimielisyys.
Perustuslailliset vaativat ylim. valtiopäiviä,
sosialistit yleisen äänioikeuden pohjalla
valittavaa kansalliskokousta, jonka tuli panna
toimeen eduskuntalaitoksen muuttaminen
yksikamariseksi, y. m. Suom. puolue
esitti välitysehdotuksen, että ylim.
valtiopäivät oli viipymättä kutsuttava
kokoon, mutta että niille oli annettava
esitys siitä, että oikeus käsitellä
eduskunnan muuttamista koskevaa ehdotusta
siirretään kansalliskokoukselle. Senaatti
ilmoitti lokak. 31 p:nä kenraalikuvernöörin
talon edustalle kokoontuville kansanjoukoille
luopuvansa. — Järjestyksen ylläpitämiseksi
muodostettiin opiskelevan nuorison ja työväen
keskuudessa kansalliskaarti. Pian syntyi
tässäkin asiassa erimielisyyttä. Sosialistinen
työväki muodosti kapteeni Kockin johdolla oman
,,punaisen kaartinsa" ja ylioppilaat samaten oman
„suojeluskaartinsa". Mielet olivat jännityksissä,
ajattelemattomia tekoja tehtiin
pääkaupungissa ja maaseudulla, ja sotaväen
sekaantuminen asiaan näytti olevan
lähellä. Kenraalikuvernööri Obolenskij
siirtyi sotalaivaan. Perustuslaillisten
piirissä oli valmistettu laillisuusmanifestin
ehdotus, johon kenraalikuvernööri yhtyi
ja jota luotsilaitoksen laiva „Eläköön"
2 p. marrask. lähti viemään Pietariin.
Seur. päivänä työväen kokous hyväksyi
tamperelaisten julistuksen, jonka mukaan
Helsingin asukasten oli avonaisella
äänestyksellä, johon saisivat ottaa osaa kaikki
21 v. täyttäneet, valittava väliaikainen
hallitus, joka astuisi heti toimeensa. Vaali
toimitettiin 4 p. marrask., mutta viime
hetkessä tyydyttiin vain ehdokasten
valitsemiseen. Samana päivänä saapui
kaupunkiin ,,Eläköön"-laiva tuoden keisarin
allekirjoittaman manifestin, joka tyydytti
porvarillisten vaatimukset ja joka
julkaistiin 6 p. marrask. (vrt. Marraskuun
julistuskirja). Viimemain. p:nä
julistettiin s. loppuneeksi. [Roos (1907-10,
3 teosta).]
Suurlähettiläskonferenssi,
Versailles’n rauhan jälkeen maailmansodan
voittajavaltojen asettama elin, jolla oli
laajat valtuudet rauhansopimuksen
täytäntöönpanoa koskevissa kysymyksissä.
Suur-Merijoki, kartano Viipurin
pitäjässä. Linnamainen päärakennus
arkkitehtitoimisto Gesellius, Lindgren ja
Saarisen tehtailija M. Neuschellerille
rakentama 1902-03; sisustus myös suom.
taiteilijoiden työtä. V. 1927 puolustuslaitos
osti tilan pääosan ja sijoitetaan sen
alueelle ilmailua sema, päärakennuksesta
tulee upseerikasino. Viljelysalueet
palstoitetaan Asutushallituksen toimesta.
 |
Suur-Merijoen päärakennus. |
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
