Pieni Tietosanakirja / IV. San Remo - Öölanti / 519-520 (1925-1928) Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
	Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Suurmestari-Suur-Tavastila

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>

Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

Suurmestari, ritarikunnan korkein
viranomainen; tätä nykyä ritarikuntien
s:eina ovat yleensä valtionpäämiehet.

Suur-Mogul, mogulien (ks. t.)
valtakunnan hallitsijan arvonimi.

Suur-Munamägi ks. Munamägi.

Suurmyymälä, myös tavaratalo
(ransk. grand magasin, saks. Warenhaus),
kauppaliike, jossa vähittäiskauppaa
harjoitetaan suuressa mitassa. S:t
käsittävät suuren määrän mitä erilaisimpia
tavararyhmiä ja toimivat suurella
henkilökunnalla. Kun nopea liikevaihto ja
suuri ostajapuri ovat niille
välttämättömiä, menestyvät ne parhaiten suurissa
kaupungeissa, mutta ovat haaraosastoja
perustamalla tai malleja ja
hintaluetteloja lähettämällä hankkineet itselleen
ostajapurin myöskin maaseudulta, vieläpä
ulkomailtakin. — S:itä syntyi
1840-luvulta lähtien ensin Englannissa,
Ranskassa ja Yhdysvalloissa, vasta
1880-luvulta alkaen Saksassa. Mainittakoon
Pariisin Au Bon Marché, Grands
Magasins du Louvre, Printemps, Galeries
Lafayette, Lontoon Whiteley, Harrods
Stores ja Selfridges, Berliinin Wertheim
ja Tietz, Tukholman Nordiska
Kompaniet; Helsingissä on Stockmann (ks. t.,
kuva) ja Elanto. Yleisimmät ovat s:t
Yhdysvalloissa (m. m. New Yorkin Wanamaker).

Suur-Puola, ent. Puolan valtakunnan
luoteinen tasankoalue.

Suurpää, Lauri (k. 1508),
Turun piispa 1500-06, sitä ennen
tuomiorovastina v:sta 1490.

Suursaaren saha, A. Ahlström o.-y:n
omistama saha Muolaassa.

Suursaari. Suurkylä Mäkienpäältä nähtynä.

Suursaari (ruots. Hogland), 11 km
pitkä, 1,5-3 km leveä kalliosaari keskellä
Suomenlahden leveintä kohtaa, pinta-ala
20,6 km². Lähin manner on Kotkan
seutu, jonne S:sta on 43 km.
Huomattavimmat vuorenhuiput ovat:
Pohjoiskorkia (123 m yli merenp.),
Havukkavuori (187 m) ja Lounatkorkia (200 m).
Väkiluku v:n 1926 lopussa 883;
suomenkielisiä. Kaksi kylää: Suurkylä, jossa
kirkko, ja Kiiskinkylä; molemmat
itärannalla. 4 valomajakkaa, luotsiasema.
Pääelinkeino kalastus: pääasiassa
silakkaa; talvisin harjoitetaan
hylkeenpyyntiä. Viime kesinä on S:een
suuntautunut erittäin suuri matkailijaliikenne;
matkailijoita varten on siellä Suomen
Matkailijayhdistyksen talo „Maja" ja
Kappelniemen kasino. — S. muodostaa
oman kunnan (Viipurin lääni) ja
seurakunnan. — S:n pohjoispuolella Ruotsin
ja Venäjän laivastot taistelivat
ratkaisematta 1788. [Havas, „Suursaari ja
Kymenlaakso" (1927); Pälsi, „Suomenlahden
jäiltä" (1924).]

Suursaksalaiset, puolue, joka v:sta
1848 vaati, että Itävaltakin oli otettava
mukaan uuteen Saksan valtakuntaan,
kun taas piensaksalaiset tahtoivat
sulkea Itävallan pois; nyk. pieni itäv.
puolue, joka haluaa Itävallan liittämistä
Saksan valtakuntaan.

Suur-Savo, Mikkelin ympärillä oleva
Savon osa: Mikkelin, Juvan, Puumalan,
Anttolan, Ristiinan, Mäntyharjun,
Hirvensalmen, Kangasniemen, Pieksämäen,
Haukivuoren, Jäppilän, Virtasalmen ja
Joroisten pitäjät.

Suur-Tavastila, maatila Kymissä.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>