Pieni Tietosanakirja / IV. San Remo - Öölanti / 587-588 (1925-1928) Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
	Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Sähkölaitos - Sähkölamppu

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>

Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

sähkölaitoksissa käsittää korkeajännityslaitoksissa
us. monikerroksisen rakennuksen.
— Kojetaululle ja ohjauspöydille, jotka
asetetaan koneiden läheisyyteen,
kiinnitetään sähkömittarit, generaattorien
ohjauslaitteet sekä, siinä tapauksessa
että kytkinlaitoksen öljykatkaisijat ovat
kauko-ohjattavia, myöskin näiden
ohjauslaitteet. — Koneistojen ja johtojen
suojana ylikuormitusta vastaan käytetään
erityisiä varolaitteita. ks.
Sähköteknilliset varolaitteet.

Sähkölamppu. Hehkulamput. Näissä
sähkö kuumentaa vastuslangan hehkuvaksi,

Hiililankalamppu.	Metallilankalamppu.	Nitralamppu (typpitäytteinen 1/2-wattilamppu).

niin että se rupeaa säteilemään valoa.
Niissä on hehkulanka joko hiiltä
(hiililankalamppu) tai metallia
(metallilankalamppu).
Sähköhehkulampun varsinaisena keksijänä
pidetään Edisonia (1879). Edison valmisti
hehkulangan puristetusta grafiitista,
myöhemmin hiillyttämällä hevosenkengän
muotoon leikatun pahviliuskan tai
hiillyttämällä bambusäikeitä. Nyk. hiililangat
ovat hiili jauheessa hiillytettyjä
selluloidisäikeitä, joita valmistetaan
puristamalla selluloidiliuosta hienon reiän läpi.
Lanka kuumennetaan tämän jälkeen
sähkövirralla jossakin hiilivetykaasussa,
jolloin langan ohuemmille ja siis
kuumemmille osille erottuu kaasusta hiiltä
tehden langan tasapaksuksi.
Hehkulangan päät kiinnitetään lasitulppaan
sulatettuihin metallilankoihin. Toinen
mainituista metallilangoista kiinnitetään
kierteellä varustettuun messinkihylsyyii
ja toinen pohjakoskettimeen.
Lampunpitimessä on näitä vastaavat koskettimet
(Edisonin kosketin järjestelmä).
Lasikuvusta poistetaan ilma siten, että
kuvussa olevan reiän reunoille
kiinnitetään sulattamalla lasiputki, joka
yhdistetään ilmapumppuun. Ilman
poistuttua sulatetaan lasiputki poikki,
jolloin muodostuu kärki. Hiililangan
lämpötila, on lampun palaessa n. 1,700-1,800° C.
Lampun ikä on keskimäärin n. 800 polttotautia
ja sen ottama teho n. 3 wattia
normaalikynttilää kohti. Se on arka
tärinälle ja sen valovoima muuttuu
huomattavasti jännityksen vähänkin
vaihdellessa. — Metallilankalampuissa
hehkulanka nyk. tehdään hienoksi vedetystä
wolframista. Koska metallien ominaisvastus
on paljoa pienempi kuin hiilen, on
metallihehkulanka. jonka valmistustapa
muutoin on sama kuin hiililankalampun,
paljoa pitempi ja ohuempi kuin hiililanka.
Wolframlampun ikä on keskimäärin 1,500-2,000
polttotautia ja tehonkulutus noin 1 watti
normaalikynttilää kohti. N. s.
puoliwattilamput ovat
metallilankalamppuja, jotka ovat täytetyt jollakin
tehottomalla kaasulla (typellä, argonilla).
Tehonkulutus näissä on saatu
mahdollisimman pieneksi siten, että hehkulanka
on kierretty puoliympyrän muotoiseksi
ruuvikierukaksi, joten tämän ja kaasun
välinen kosketuspinta ja tämän kautta
myös lämmön johtuminen ympäristöön on
mahdollisimman pieni. Tehonkulutus on
alle 1 watin normaalikynttilää kohti
pienemmissä tavallisesti käytetyissä
lampuissa, sekä suuremmissa noin 1/2 wattia.
Ikä on keskimäärin noin 1,000
polttotuntia. — Metallilarikalamppujen yhteydessä
mainittakoon Nernstin lamppu,
jossa hehkulangan korvaa lyhyt
metallioksidipuikko. Koska hehkupuikko
kylmänä ei johda sähköä, on se ensin
lämmitettävä putken ympäri kierretyn
platinakierukan avulla. Lampussa olevan
itsetoimivan laitteen avulla kytkeytyy
lampun syttyessä platinakierukka pois.

Kaarilamput. Näissä valolähteenä on
kahden hiilielektrodin välinen
sähkövalokaari (ks. Kaarivalo).
Tasavirrassa käytetään positiivisena
hiilenä n. s. sydänhiiltä, jonka

Kaarilamppu. Vas. tavallisen sivuvirtakaarilampun periaate. S sähkömagneetti, f jousi, K1 K2 elektrodit. Oik. kaarilamppu, jossa hiilien vino asento helpottaa säätöä.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>