Pieni Tietosanakirja / IV. San Remo - Öölanti / 619-620 (1925-1928) Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
	Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Särmämaneetit-Säteily

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>

Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

läpinäkyvää kappaletta (huolimatta
kappaleen muista rajapinnoista). Tahkojen
välinen kulma on s:n taittava kulma.
S:n kannaksi sanotaan s:ta leikkaavaa
tasoa, joka on taittavan särmän
suuntainen. Jos s. on optillisesti tiheämpi kuin
ympäristö, niin s:n tahkoa kohtaava
valosäde taittuu s:n läpi kulkiessaan
kantaa kohti. Tulo- ja menosäteiden välinen
kulma on poikkeama l. deviatsioni.
Sen suuruus riippuu aineen
taiteindeksistä, taittavasta kulmasta ja
valosäteen suunnasta, saaden
minimiarvonsa, kun tulokulma = menokulma.
Poikkeama on eri suuri eri värisille
säteille, vrt. Valontaittuminen
ja Värinhajaantuminen.

Särmämaneetit, harjamaneetit,
kampamaneetit (Ctenophora),
vapaana uiskentelevia onteloeläimiä, joilla
hyytelömäinen ruumis ja tämän ulkopinnalla
8 pitkittäisriviä väräjäviä uimalehdyköitä.
Kaksineuvoisia. Merieläimiä.

Särmäneulat (Syngnathidæ), pieniä,
tupsukiduksisia merikaloja, joiden ruumis on
hyvin pitkä ja hoikka, suu pieni ja ylöspäin
suuntautuva. Koiras kantaa hedelmöitetyt munat
ja poikaset vatsan alapuolella olevassa
pussissa tai syvennyksessä. Särmäneula
(Siphonostoma typhle) elää m. m.
Itämeressä aina Helsinkiin asti idässä ja
Maalahteen asti pohjoisessa. N. 25 cm
pitkä, hidasliikkeinen. Vartalo 7-särmäinen.

Särmäneula.

— Merineula (Nerophis ophidion),
edellistä vähän pienempi, ruumis
sileä, särmätön; käyttää pitkää pyrstöään
kierteishäntänä. Itämeressä, Suomenlahdessa
ja Pohjanlahdessa Vaasaan asti.

Säräisniemi, kunta Oulun läänissä,
Pohjanmaalla, Oulujärven länsirannalla;
1,091,2 km², 3,693 as. (1927).

Säteenmätä, sädemätä (ks. t.). —
Säteensyöpä, hevosen kaviotauti,
säteestä alkava ja lihaskavion sarveisainetta
muodostavaan osaan leviävä tulehdus. Kaviossa
sarveismuodostus taukoaa, ja sen sijasta
kasvaa pehmeätä kasvannaista, joka ennen
pitkää hajoaa tahmeaksi, haisevaksi
massaksi, S:n hoito perustuu leikkaukseen
ja syövyttävien aineiden käyttöön.

Säteensyöpä.

Säteilevä materia, katodisäteiden
vanha nimitys.

Säteily, energian yleensä
suoraviivainen siirtyminen läpi avaruuden.
Erotetaan aineellinen s. (katodisäteet,
kanavasäteet, radioaktiivisten aineiden α- ja
β-säteet) ja sähkömagneettinen l.
varsinainen s. Sähkömagneettinen s. on
sähköisen ja magneettisen voimakentän
häiriöiden siirtymistä, jonka ajatellaan
tapahtuvan eetterissä. S. siirtyy
vakionopeudella 300,000 km/sek.; sen
värähdystaajuus vaihtelee suuresti (vrt.
Spektri), ja tämän, samoin kuin
syntynsä ja havaintokeinojemme mukaan
se jaetaan sähkö-, lämpö-, valo-,
kemialliseen, röntgen- ja γ-säteilyyn. S. on
monokromaattinen, jos se rajoittuu
yhteen ainoaan värähdystaajuuteen.
Tarkoin monokromaattista s:yä ei voi
käytännössä toteuttaa. Luminišenssi ilmenee
alhaisessa lämpötilassa, lämpötila-s.
lähtee korkeaan lämpötilaan kuumennetuista
kappaleista. Stefanin (1879) ja
Boltzmannin (1884) keksimäin lakien mukaan
täysin mustan kappaleen (s. o. kappaleen
joka ei läpäise eikä heijasta s:yä) s. on
suorassa suhteessa sen absoluuttisen
lämpötilan 4:nteen potenssiin.
S.-energian jakautuminen spektrille eri
lämpötiloissa näkyy oheenliitetystä, Lummerin
ja Prinsheimin kokeisiin perustuvasta
piirroksesta. Lämpötilan kohotessa s.-maksimi
siirtyy kohti lyhyempiä aaltoja (suurempaa
taajuutta), jääden kuitenkin yleensä
lämpösäteilyn alueelle. Jokaisen muun kuin
täysin mustan kappaleen s. on kullakin
aaltopituudella pienempi kuin viimemainitun.
Eräiden aineiden selektiivinen s. (esim.
ceriumsuolojen) tekee ne kuitenkin
taloudellisemmiksi valolähteiksi. —
S:n teoriaa tutkiessaan johtui Max
Planck luomaan erkaleoppinsa (vrt.
Planekin erkaleoppi).

Säteilyenergian (E) jakautuminen eri lämpötiloissa. λ= aallonpituus, lausuttuna mikroneissa (μ). Pisteviivasta oikealle ulottuvat näkymättömät lämpösäteet.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>