Pieni Tietosanakirja / IV. San Remo - Öölanti / 779-780 (1925-1928) Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
	Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Tiikerihevonen-Tiirat

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>

Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

Tiikeri.

ruosteenkeltainen, kyljiltä ja vatsapuolelta
vaaleampi, lukuisia mustia tai ruskeita
poikkijuovia (myös hännässä ja
raajoissa). Etelä- ja Keski-Aasiassa
Aral-järveen ja aliseen Amur-jokeen saakka
(alppimaita lukuunottamatta). Asustaa
mieluimmin tiheissä viidakoissa ja
metsäseuduissa lähellä vettä. Kiipeää puuhun
vain poikkeustapauksissa. Naaras
synnyttää 2-5 poikasta kerrallaan. Intiassa
puhutaan kolmenlaisista t:eistä: viidakko-t.
elää asumattomissa seuduissa pyydystäen
luonnonvaraista riistaa, kylä-t. asuu
ihmisasutusten lähellä ja surmaa karjaa,
ihmissyöjä-t. ahdistaa melkein
yksinomaan ihmisiä. T:n nahka on kallisarvoista,
käytetään matoiksi y. m.

Tiikerihevonen, seepra (ks. t.).

Tiikerikäärme ks. Jättiläiskäärmeet.

Tiikerinsilmäkivi, kellanruskea
koristekivi: rapautunutta krokydoliittia ja
kvartsia. Etelä-Afrikassa.

Tiiksjärvi, n. 30 km pitkä, 15 km
leveä järvi Vienan Karjalassa Pääjärven
itäpuolella. Laskee Koutajärveen.

Tiili, keinotekoinen rakennuskivi,
valmistetaan polttamalla savesta ja
hiekasta tai kalkista ja hiekasta,
sementistä, kuonasta, lasista y. m.
tulenkestävästä aineesta. — Savi-t. on ollut
jo ammoin tunnettu ja käytetty. T:ien
värit aiheutuvat oksideista. Kautaoksidi
antaa punertavan värin, ja jos savessa
on samalla runsaasti kalkkia, tulee väri
keltainen. Siniharmaa väri saadaan
pelkistävällä poltolla (sinipolttomenetelmä).
T:n näköpinta (engobipinta) päällystetään
usein värisavella, värisaviuutteella tai
lasituksella. — T.-laatuja erotetaan useampia.
1) Tiiviit t:t l. klinkkeri-t:t (ks. t.).
2) Huokoisia t:ia ovat m. m. fasadi-,
katto-, kouru-, valssi-, uoma-, savupiippu-,
tav. muuri-t:t. 3) Hohkaiset t:t
valmistetaan sekoittamalla saveen sahajauhoja,
turvetta, hiilimurskaa y. m. 4) Tulenkestävät
t:t kestävät yli 1,350° kuumuuden. Näitä on
„happamia" (kvartsinpitoisia) ja „emäksisiä"
(kalkkipitoisia). Happamia ovat m. m. n. s.
dina-t:t (96-97 % kvartsia), joita käytetään
lasiuuneissa y. m. ja jotka ovat tulenkestävimmät.
— Muuri-t:ien koko oli Suomessa ennen
320 X 160 X 100 mm, nyk. normaalikoko on
meillä 270 X 130 X 75 mm. Saksassa on t:ien
koko 250 X l20 X 63 mm. — Valmistus. T:ia
valmistettiin alk. ilman koneita, saven sotki
karja, ja tiilet muodostettiin käsin, kuivattiin
kentällä ja poltettiin läjässä. Sittemmin
sotkettiin savi tiili- (savi-) kirnulla l.
-ranalla, „lyötiin" muottikehyksellä,
kuivattiin laudoilla katoksissa sekä
poltettiin uunissa. Ensim. t.-koneen keksi 1854
Schlickeisen. N. s. rengasuunin keksi
1858 Hoffmann. Nyk. saven kaivaa kaivuukone,
vaunut vievät sen sekoittajaan, josta se
kulkee kivenerottajaan ja puserrusvalsseihin
sekä lopulta t.-koneeseen, josta se pötkynä
tulee leikkauspöydälle. Leikatut t:t joutuvat
sitten kuivauslaudoille ja kuivausuuniin sekä
lopuksi kehäuuniin. Poltto kestää n. 2 1/4 vrk.,
jäähtyminen n. 10 vrk. — Kehä- l. rengasuunissa
on 14-16 kammiota käsittävä avonainen tai holvattu
uunikanava. Lämmitys tapahtuu ylhäällä
olevista aukoista. Kammioista on 2-3
kerrallaan polton alaisena, polttoilma tulee
äsken poltettujen ja jäähtymässä
olevien kammioiden kautta siten itse
kuumeten. Osa tästä ilmasta kulkee
polttovalmiiden kammioiden kautta
kuivattamassa näissä olevia t:iä. Polttovalmiiden
kammioiden välissä on paperiseinä, joka
palaa pois, mikäli poltto siirtyy
kammiosta kammioon. Poltetut ja
jäähtyneet t:t otetaan uunista ja tyhjän tilan
toiseen päähän ladotaan raaka-t:iä.
Näin kiertää poltto kammiosta kammioon.
vrt. Sementtitiili. [Vinnari,
„Tiiliteollisuus" (1925).]

Tiiliruukki, Viipurin kaupunginosa,
v:een 1924 esikaupunki.

Tiiliteollisuus. V. 1926 oli Suomessa
98 tiilitehdasta, joissa 2,618 työntekijää
ja tuotannon arvo 66,9 milj. mk.

Tiimalasi, hiekkakello (ks. t.).

Tiineys, eläinten raskaus. T.-aika on
tav. oloissa eri kotieläimillä seuraava:
tammalla 340, lehmällä 280, porolla 217,
lampaalla ja vuohella 150, sialla 114,
kaniinilla 30, koiralla 62, kissalla 56 vrk.

Tiirat (Sterna), pitkäsiipisten
lahkoon kuuluvia, matalajalkaisia, pitkä- ja
suipposiipisiä, halkopyrstöisiä lintuja. —
Kalatiira (S. hirundo), 36-42 cm

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>