Pieni Tietosanakirja / IV. San Remo - Öölanti / 781-782 (1925-1928) Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
	Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Tiirikka-Tikli

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>

Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

Kalatiira.

pitkä, selkäpuoli harmaa, vatsapuoli valkoinen,
päälaki musta, nokka punainen, mustakärkinen,
koivet punaiset. Yleinen Etelä-Suomesta
Oulujärven rannoille ja Tornioon asti. Asuu
meren ja järvien kareilla ja kivikkorantaisilla
saarilla. Pyytää vedestä pieniä kaloja.
Lapintiira (S. macrura) on kalatiiran
näköinen ja kokoinen; nokka kokonaan
punainen, pyrstön reunasulat ulottuvat
siivenkärkiä pitemmälle. Pesii Suomen ja
Venäjän Lapissa. Raukutiira l.
räyskä (S. caspia) on edellisiä
suurempi, 48-57 cm pitkä, mustakoipinen,
karkeaääninen ulkokarien asukas. Pesii
Uudenmaan ulkosaaristossa. — Pesivät
aukeilla rannoilla, pesänä usein vain
matala kuoppa. Munat, 2-3, kirjavat.

Tiirikka, lukkojen aukaisemiseen
käytettävä tilapäinen avain; tehdään tav.
rautalangasta.

Tiirismaa, Tiirismäki,
Etelä-Suomen korkein vuori, Hollolan pitäjässä,
Vesijärven etelärannalla, 8 km Lahdesta
luoteeseen. Kvartsiittikalliota. 223 m
yli merenp. Suosittu näköalapaikka.

Tiitus. 1. Titus (ks. t.). — 2. I.
Kivisen (ks. t.) salanimi.

Tiivisteet, aineita, joita käytetään
nesteen tai kaasunpitävän liitoksen
aikaansaamiseksi joko toisiinsa yhdistettyjen
(laipat) tai liikkuvien pintojen
(tiivistysholkit, männät) välillä. T:nä
käytetään pellavia, hamppua, nahkaa,
puuvillaa, kumia, asbestia, metallia,
lisäaineena mönjää, kittiä, vernissaa.

Tiivistetty maito, kondensoitu maito,
„milkki".

Tiivistyminen, höyryn muuttuminen
nesteeksi.

Tiivistysholkki, boksi,
männänvarsien y. m. tiivistykseen käytettävä
laite. T:ssa on pesäke, johon tiiviste
pannaan, ja sen suuhun sopiva kansi,
jota ruuveilla voidaan tarpeen mukaan
tiukentaa.

Tikal, bat (ks. t.).

Tikankontti (Cypripedium calceolus),
kauniskukkainen, leveälehtinen
kämmekkäiskasvi. Harvinaisena maamme
eteläosissa, kalkkiseuduissa. Us. lajeja
ansarikasveina.

Tikari, lyhyt puukontapainen, us.
kaksiteräinen pistoase.

Tikat (Picidæ), kiipijälintuheimo.
Nokka vahva, suora, särmikäs, kielen
kärki kova, terävä, väkäsekäs, kieli
pitkälle ulos suusta työntyvä, pyrstösulat
jäykät ja joustavat. Hakkaavat koloja
puihin poimiakseen sieltä toukkia ja
hyönteisiä, syövät myös marjoja ja
siemeniä. Pesä puunkolossa, munat
kiiltävän valkoiset. Mustan- ja
valkoisenkirjavia lajeja: isotikka
(Dryobates maior) (ks.
värikuvaliitettä Lintuja 13),
25,5-27,5 cm pitkä, yleinen Etelä- ja
Keski-Suomessa, pikkutikka
(D. minor), 16-17 cm, yleinen koko maassa,
valkoselkätikka (D. leuconotus),
27-30 cm, harvalukuinen maan eteläosissa,
kolmivarpainen tikka (Picoides
tridactylus), 22-25 cm, yleinen
Lapissa ja Pohjois-Suomessa, harvinainen
etelämpänä. Harmaapäätikka
(Picus canus) on selkäpuolelta kellanvihreä,
muuten harmaa, Etelä-Suomessa. ks.
myös Palokärki.

Tiketti (amer.-suom.), matkalippu, piletti.

Tikkakoski, Jyväskylän pitäjässä. Sen
varrella on Tikkakosken Rauta- ja
Puuteollisuus o.-y:n (per. 1912,
osakepääoma 2 milj. mk.) omistama konepaja ja
valimo; valmistavat maamoottoreita ja
konekiväärejä.

Tikkanen, Johan Jakob (s. 1857),
taidehistorioitsija, P. T:n poika.
Taidehistorian ylim. prof. 1897-1920, vakinainen
1920-26. Julk. tutkimuksia keskiajan taiteesta
sekä „Finska Konstföreningen 1846-96",
„Kuvaamataiteet uudemmalla ajalla" (2:nen
pain. nimellä „Taidehistoria") ja „Tizian".

J. J. Tikkanen.

— Tikkanen, Paavo (1823-73),
sanomalehtimies, fil. toht., Suomettaren
perustajia ja toimittajia.

Tikkuri (mruots.), kymmenen
kappaletta (vars. 10 kpl. nahkoja
turkiskaupassa).

Tikkurila (ruots. Dickursby),
rautatieasema Helsingin-Keravan rataosalla,
Helsingin pitäjässä, 16 km Helsingistä.
Teollisuuslaitoksia, valtion maatalouskoelaitos.

Tikli (Carduelis carduelis),
peipposlintu, 14-15 cm pitkä, syö siemeniä,
talvella ohdakkeiden ja takiaisten
pähkylöitä. Pesä puun oksalla; munia 4-6,

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>