Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Tšekko-Slovakian taide-Tšeremissin kieli ja kirjallisuus
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has been proofread at least once.
(diff)
(history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång.
(skillnad)
(historik)
hyvin viljeltyjä. — Ilmasto on
Länsi-Euroopan rannikkoilmaston ja Itä-Euroopan
mannerilmaston välimuoto, verraten
lauhkeata muualla paitsi itäosassa, jossa
talvet ovat kylmät. Sadetta saadaan
riittävästi. Asukkaista on n. 46 % tšekkejä,
n. 16 % slovakkeja, 24 % saksalaisia,
loput unkarilaisia, ruteeneja, puolalaisia
y. m. — Uskonto. N. 10 milj. tunnustaa
room.-kat. oppia, n. 1 milj. on protestantteja,
yli 0,5 milj. kreik.- ja
armeenialais-katolisia, yli 0,5 milj.
juutalaisia ja lähes 1 milj. kuuluu 1920
perustettuun itsenäiseen kansalliseen
kirkkokuntaan. — Sivistyselämä. Koulupakko
vallitsee. 3 tšekinkielistä ja 1 saksank.
yliopisto. — Elinkeinot. Pääelinkeino
maanviljelys: viljaa, sokerijuurikasta, humalaa,
hedelmiä sekä (Slovakiassa) viiniä ja tupakkaa.
Vuorityö tuottaa kivi- ja ruskohiiltä, tinaa,
hopeaa, uraanimalmia, rautaa (ei riitä oman
teollisuuden tarpeisiin), kaoliinia,
grafiittia, vuoriöljyä y. m. Böömissä on
lukuisia kuuluisia kivennäisvesllähteitä
(Karlsbad, Marienbad, Franzensbad y. m.).
Teollisuus on erittäin korkealla kannalla
Böömissä, Määrissä ja Šleesiassa.
Praagissa, Brünnissä ja Pilsenissä on
suurenmoista koneteollisuutta (vetureita,
moottoreita, maatalouskoneita), Böömissä
lasi- ja posliiniteoll. Tärkeitä ja T.-S:lle
ominaisia teollisuudenhaaroja ovat myös
makeis- ja suklaateoll., panimoteoll.
(Pilsen), nahka- ja jalkineteoll. ja kem.
teoll. Tärkeimmät vientitavarat: sokeri, puu
ja hiilet, lasitavarat, rautatavarat,
hedelmät, koneet; tuontitavaroita: vilja,
kutomateollisuuden raaka-aineet. Rautateitä
n. 14,000 km. Raha: 1 T.-S:n kruunu
(koruna) = 100 haliria. — Valtiomuoto.
Tasavalta. Presidentti valitaan 7 v:ksi,
vaalin toimittaa eduskunta (yhteisistunnossa
n. s. kansalliskokouksena). Eduskunta on
2-kamarinen: edustajakamariin valitaan 6
v:ksi 300 jäsentä, senaattiin 8 v:ksi
150 jäsentä. Edustajakamarin
vaaleissa ovat äänioikeutettuja kaikki
21 v. täyttäneet, senaatin vaaleissa kaikki
26 v. täyttäneet kansalaiset. Pääkaup.
Praagi. ks. Keski-Euroopan karttaa
III osan lopussa; ks. kuvaliitettä
p. 864. [Mansikka (1925).]
Historia. T.-S:n pääosat ovat Böömi
(ks. t.), Määri, joka 1000-luvun
alkupuolella yhdistettiin Böömiin, ja Slovakia,
joka samaan aikaan yhdistettiin
Unkariin. Kauan vireillä ollut vapausliike
johti maailmansodan aikana siihen, että
tšek. rykmenttejä karkasi vihollisen
puolelle ja ulkomaille paenneet poliitikot
tekivät propagandaa T.-S:n valtion hyväksi.
Masarykin (ks. t.) johdolla muodostui
Pariisiin kansallisneuvosto, jonka ympärysvallat
tunnustivat tšekkoslovakkien ylimmäksi elimeksi.
Kesällä ja syksyllä 1918 tunnustivat Ranska,
Englanti y. m. tšekkoslovakit keskusvaltoja
vastaan sotivaksi kansakunnaksi. Marrask.
1918 kokoontui Praagiin kansalliskokous,
joka julisti T.-S:n tasavallan ja valitsi
Masarykin presidentiksi. Versailles’n
rauhansopimuksessa T.-S:n alue
määrättiin, lukuunottamatta Teschenin aluetta,
jonka suurlähettiläskonferenssi 1920 jakoi
Puolan ja T.-S:n kesken. Karpaatti-Ruteenia
on saanut itsehallinnon, sitävastoin lukuisten
vähemmistökansallisuuksien (saksalaisten ja
unkarilaisten) olot eivät vielä ole tulleet
tyydyttävästi järjestetyiksi. Niinikään tšekkien ja
slovakkien keskinäinen suhde on aiheuttanut
hankauksia. Ulkopolitiikka,, jota on johtanut
Beneš (ks. t.), on ollut riippuvainen Ranskasta.
T.-S. on n. s. pikkuententen (ks. t.) luoja.
Tšekko-Slovakian taide. Praagin
goottilainen St. Veitin katedraali
(aloitettu 1344) ja barokkityyliin rakennettu
Pyhän Nikolauksen kirkko ovat
kumpikin huomattavia rakennusluomia.
Uudemman ajan suurimmat tšek. taiteilijat
ovat maalaajat Mánes, N. Aleš
(1852-1913), Brožiks (1851-1901),
V. Hynais (1854-1926), A. Slaviček
(1870-1910), Mucha, F. Kupka
(s. 1871), Švabinsky sekä
kuvanveistäjä Myslbek (k. 1922).
Tšekkoslovakit, tšekkien ja
slovakkien yhteisnimi.
Tšeljabinsk [-i’-], kaup. Itä-Venäjällä,
Uralin vuorten itäpuolella, T:sta lasketaan Siperian
radan alkavan. Kauppaa ja teoll. 65,000 as.
Tšeljuskin, Kap Tšeljuskin (ks. t.).
Tšernulpo (engl. Chemulpo),
satamakaup. Korean länsirannikolla. 30,000 as.
Tšen, Eugen (s. 1878), Etelä-Kiinan
(Kantonin) hallituksen ulkoministeri 1926-27,
Sunjatsenin ystävä ja hänen leskensä puoliso.
Tšeng, mus., kiinalainen
puhallussoitin, jonka kokoonpanossa ilmenee
harmonikan ja urkujen rakenteen itu.
Tsentrosojuz [-saju’z] (ven.),
Venäjän kulutusosuuskuntien keskusliike.
Tšerdynj [-dy’nj], pikkukaup.
Itä-Venäjällä, Permin kuvernementissa. 4,600
as. T:n piirikunnassa asuu syrjäänejä
ja hiukan voguuleja.
Tšeremissin kieli ja kirjallisuus. Kieli
kuuluu suom.-ugr.kielikuntaan; sen lähimmät
sukulaiset ovat toisaalta mordva,
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
