Pieni Tietosanakirja / IV. San Remo - Öölanti / 859-860 (1925-1928) Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
	Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Tšeremissit-Tšernozem

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>

Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

toisaalta permiläiset kielet. Murteet
jakautuvat läntiseen ja itäiseen ryhmään.
Läntisimmät ja itäisimmät tšeremissit vaivoin
ymmärtävät toisiaan. Lainasanoista
kiinnittävät iraanilaiset, mutta varsinkin
monilukuiset tšuvassilais- ja
tataarilaisperäiset lainat huomiota puoleensa.
[Sanakirjoja: Budenz (1866); Szilasi (1901);
Ramstedt (1902); Vasiljev (1911); Wiehmann
(1923); kielioppeja: Castrén (1845);
Wiedemann (1847); Budenz (1864-65);
Beke (1911).] — Tšeremissiläinen kirjallisuus
oli maailmansotaan asti pääasiallisesti
hengellistä ja alkeisopetuskirjallisuutta.
Vanhin painettu tšeremissinkielinen kirja
lienee Uusi Testamentti (1821 ja 1827).
Kansanrunouskokoelmia ovat julkaisseet enimmäkseen
suom. tutkijat (Genetz, Porkka, Ramstedt,
Wichmann). Maailmansodan jälkeen ovat
tšeremissiläiset nuoret sivistystyöntekijät
julkaisseet huomattavan määrän oppi- ja
kansanvalistuskirjallisuutta.
Tšeremissinkielisiä sanomalehtiäkin ilmestyy.

Tšeremissit (tšer. mari), suom.-ugr.
kansa. T. asuvat Venäjällä, Volgan

Tšeremissinaisia.

keski juoksun seuduilla, etupäässä Vjatkan
ja Kasaanin, mutta myös Ufan ja Permin
lääneissä sekä vähemmässä määrin
Nižnij-Novgorodin ja Kostroman
lääneissä ynnä siirtolaisina Venäjän
Keski-Aasiassa Turgajn ja Semiretšenskin
provinsseissa. Lukumäärä n. 400,000.
Länsi-t:hin kuuluvat n. s. ,,vuori-t.",
jotka asuvat Volgan eteläpuolisella
ylänköisellä rantamaalla, ovat muita
kookkaampia, ja heidän toimeentulonsa
ori ollut verraten hyvä. T. ovat
vilkkaita, toimeliaita ja vieraanvaraisia.
Tärkein elinkeino on maanviljelys ja
siihen liittyvä karjanhoito, muita
metsästys, kalastus ja mehiläishoito. Nyk. t.
asuvat venäläismallisissa kylissä. — T:n
vanhemmat asuinsijat ovat olleet
nykyisiä jonkin verran lännempänä, Volgan
kahden puolen. Jo aikaisin, ehkä jo
700-luvulta lähtien, t. joutuivat mahtavan
Bolgarin valtakunnan (ks. Bolgaarit)
vaikutuspiiriin ja luultavasti
vallanalaisuuteenkin. Tämän valtakunnan
kukistivat tataarit 1200-luvulla, jolloin t.
joutuivat tämän kansan muodostaman
valtakunnan alaisiksi ja taistelivat
näiden puolella venäläisiä vastaan, kunnes
n. 1550 tunnustivat Moskovan ylivallan,
mutta kapinoivat aluksi useaan otteeseen.
Siirtyminen kristinuskoon tapahtui
suuremmassa mitassa vasta 1700-luvun
keskivaiheilla. Ven. uudisasutustulva t:n
keskuuteen alkoi 1700-luvulla ja on sitä siitä
pitäen jatkunut. Neuvosto-Venäjän
muodostuttua t. ovat saaneet rajoitetun
kulttuuriautonomian, joten omakielinen
kirjallisuus on päässyt kehittymään.
[Suomen Suku (v:sta 1926).]

Tšerepnin [-ni’n], Aleksandr
(s. 1899), ven. säveltäjä, tyyliltään
omintakeinen. Asuu v:sta 1921 Pariisissa.
Säveltänyt orkesteri- ja pianokappaleita,

Tseretelli [-e’l-], Iraklij
Georgievitš (s. 1881), ven.-georgialainen
poliitikko (menševikki). Karkoitettuna
Siperiaan 1907-17, ministerinä väliaikaisessa
hallituksessa, toimi bolševikkien päästyä
Venäjällä valtaan Georgiassa sen
bolševisoitumiseen saakka.

Tšerkessit, sirkassit,
Kaukaasiassa, Mustanmeren itärannikolla
asunut kansa. Kun Kaukaasia viime
vuosisadan puolivälissä joutui Venäjälle, jätti
t:n enemmistö 1864 kotimaansa ja siirtyi
Turkkiin, Mesopotamian ja Syyrian
pohjoisosiin, missä he arabialaisten
ahdistamina ovat suuresti vähentyneet. V. 1922
sai Kaukaasiaan jääneiden t:n enemmistö
sivistyksell isen itsemääräämisoikeuden
n. s. Adige-Tšerkesin (pääkaup. Krasnodar)
ja Karatšai-Tšerkesin (ks. t.) alueilla.
T. ovat muhamettilaisia; kauneudestaan kuulut.

Tšernagora, Montenegron slaav. nimi.

Tšernigov [-ī’-], samannimisen
Ukrainan kuvernementin pääkaup., Desnan
varrella. 37,000 as.

Tšernov [-o’f’], Viktor
Mihailovitš (s. 1874), ven.
sosiaalivallankumouksellinen poliitikko.
Maatalousministerinä 1917, perustavan
kansalliskokouksen ainoan istunnon
puheenjohtaja.

Tšernozem [-zjo’m] (ven.), mustamulta.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>