Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Wahren-Vaikutuksen ja vastavaikutuksen laki
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has been proofread at least once.
(diff)
(history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång.
(skillnad)
(historik)
Wahren [vāren], Axel Wilhelm (1814-85),
liikemies, kauppaneuvos. Perusti Forssan
puuvillakehräämön 1848 ja puuvillakutomon 1854.
Vahtipalvelus, vartiopalvelus (ks. t.).
Vahto, kunta Turun ja Porin läänissä,
Varsinais-Suomen keskiosassa, Turusta
pohjoiseen; 81,9 km2, 1,120 as. (1927).
Vahvavirtatekniikka ks.
Heikkovirtatekniikka ja
Sähkötekniikka.
Vahviala, kunta Viipurin läänissä,
Lounais-Karjalassa, Viipurinlahden länsipuolella;
287,2 km2, 5,800 as. (1927).
Rakkolanjoen kaakelitehdas.
Vahvistus, hyväksyminen, joka
tarvitaan eräänlaisten päätösten
voimaantuloa varten. Esim. eräät kunnan-
tai kaupunginvaltuustojen päätökset
tarvitsevat voimaan tullakseen Valtioneuvoston,
maaherran, Kouluhallituksen j. n. e. v:n.
Vahvistuskanne, kanne, jossa
tuomioistuinta ainoastaan pyydetään
selittämään, että jokin oikeus tai vaade on
tai ei ole olemassa, eikä siis tarkoiteta
vastapuolen velvoittamista mihinkään
suoritukseen.
Vaigatš, saari Pohjois-Jäämeressä,
Novaja Semljan kaakkoispuolella; n.
3,300 km2. Mantereesta sen erottaa
Jugorin salmi, Novaja Semljasta 51 km
leveä Kaarian portti. Runsaasti
turkiseläimiä ja lintuja, rannat kalaisat.
Vakinaista asutusta ei ole.
Waigeu [-ē’u], Alankomaille kuuluva
saari Uuden-Guinean luoteispään
edustalla; 3,230 km2, n. 6,000 as.
Vaihdanta, vaihto, esiintyy
talouselämässä niin pian kuin yksityiset
taloudet eivät enää itse tuota kaikkea, mitä
ne kulutustansa varten tarvitsevat.
V. on siis mitä läheisimmässä
yhteydessä yhteiskunnallisen työnjaon kanssa.
V. on alk. suoranaista v:aa, s. o.
tavara vaihdetaan tavaraan ilman
vaihtovälineen (rahan) välitystä. Rahan
käytäntöön tultua v. tuli olemaan
välillistä v:aa. Korkeammalle
v.-talouden asteelle tultaessa kehitys
tavallaan vie takaisin suoranaiseen v:aan
poistamalla rahan vaihtovälinetehtävän.
Näin on laita varsinkin kansainvälisessä
kaupassa, joka säännöllisesti tapahtuu
vaihtovälineitä käyttämättä.
Vaihde, kiskoteitten haarautumis- ja
risteyskohtiin laitettu raidesovitus, jolla
vaunu ohjataan jommallekummalle tielle.
V:ssa on liikkuvat kielikiskot, asetin
l. kääntäjä, johon kuuluu merkkilyhty,
ristikappale kärkineen, polvikiskot ja
vastakiskot. Risteyskulma on 5-8°.
Vaihde, välitys (ks. t.).
Vaihdevuodet, klimakteeriset vuodet (ks. t.).
Vaihinger [fai’iŋər], Hans (s. 1852),
saks. filosofi, prof. Haliessa, Teoksia: „Die Philosophie
des Als Ob". vrt. Fiktsionalismi.
Vaihto, lakit., sopimus, jolla jonkin
esineen omistaja antaa esineen toiselle omaksi
ja viimeksimainittu ottaa sen omistettavakseen
vastiketta vastaan, mikä kokonaisuudessaan tai
pääasiallisesti on muuta omaisuutta kuin rahaa.
Maalla olevaa perintömaata ei ole lupa vaihtaa
kaupunkikiinteistöön.
Vaihtoavain, jakoavain (ks. t.).
Vaihtolaatikko, vaihtokasetti,
valokuvauskoneeseen kuuluva säiliö, jossa on
useita levyjä siten asetettuina, että ne
voi vuoroon valottaa.
Vaihtolasku, se aritmetiikan osa, joka
käsittelee rahanvaihtoa.
Vaihtolämpöiset, ennen us. kylmäveriset,
ne eläimet, joiden ruumiinlämpö vaihtelee
ympäristön lämmön mukaan. Vastakohta:
pysyväislämpöiset (ks. t.).
Vaihtoraha, pikkuraha, sellaiset
pienenlaisille summille asetetut rahat,
joiden metalliarvo on niiden nimellisarvoa
pienempi ja joita yksityisten välisissä
suorituksissa on pakko ottaa vastaan
vain rajoitettu määrä. V:oja voidaan
lyödä joko lailliseksi maksuvälineeksi
julistetusta metallista tai muista
halvemmista metalleista. vrt. Raha,
III osa, p. 1094.
Vaihtovirta ks. Sähkövirta.
Vaihtovirtavastus, impedanssi (ks. t.).
Vaikku, korvavaikku (ks. t.).
Vaikutin, motiivi, on se sielullinen
syy, joka aiheuttaa tahdonilmaisun,
erityisesti sen tarkoitusperän mielikuva,
johon tahdonilmaisulla l. teolla pyritään,
ja tähän mielikuvaan liittyvä tunne.
Usein on yksilön mielessä, ennenkuin
hän tekee päätöksensä, useampia
erisuuntaisia v:ia keskenään taistelemassa.
Silloin päätös merkitsee sitä, että
jollekin v:lle annetaan etusija. Päätös voi
kuitenkin monessa tapauksessa perustua
tunteenomaisiin ja vaistomaisiin v:iin,
jotka vain hämärästi mielessä tajutaan.
Tästä johtuu, että yksilö itsekin voi
olla epäselvillä tekojensa todellisista
v:ista.
Vaikutuksen ja vastavaikutuksen laki,
aktsionin ja reaktsionin laki:
kun kappale vaikuttaa toiseen kappaleeseen
tietyllä voimalla, niin jälkimmäinen
vaikuttaa edelliseen yhtäsuurella,
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
