- Project Runeberg -  Pieni Tietosanakirja / IV. San Remo - Öölanti /
1057-1058

(1925-1928) [MARC]
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Vaikutusammunta-Vaippapinta

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)


vastakkaissuuntaisella voimalla (vastavaikutus).
V. j. v. l. on liikeopin peruslakeja; sen
lausui ensinnä Newton. Lakia sovelletaan
varsinkin nesteiden ja kaasujen liikettä
käytettäessä voimavaikutuksen aikaansaamiseen
(reaktsioniturbiinit). vrt. Vastavaikutusratas.

Vaikutusammunta, tykistössä
hakuammunnan tai muulla tavoin määrätyn
maalin ampuminen.

Vaikutusaste, hyötysuhde (ks. t.).

Vaillant [vajã’], Édouard
(1840-1915), ransk. kumousmies, Pariisin
kommuunikapinan johtajia. Maanpaossa 1871-80.

Vainajain juhla (kirkollinen). Paitsi
pyhimyksille omistettuja vuosipäiviä on
room.-kat, kirkko v:sta 835 viettänyt 1 p.
marrask., pyhäinmiesten päivää, pyhimysvainajien
yhteisenä juhlana. V:sta 998 on saman kuun
toinen päivä pyhitetty „kaikkien sielujen
päiväksi". Tärkeimpiä kreik.-kat. kirkon
vainajain juhlia ovat radunitsa pääsiäisen
tienoissa sekä semik 7:ntenä torstaina
pääsiäisen jälkeen.

Vainajainpalvelus ks. Suomalaisten
muinaisuskonto,
p. 387.

Vainajan muiston häväiseminen,
kunnianloukkausrikos, jonka tekee se,
joka häväisee vainajan muistoa siten,
että vastoin parempaa tietoansa
perättömästi sanoo hänen olleen syypää
nimitettyyn rikokseen tai nimitettyyn
rikoksen lajiin tai muuhun sellaiseen tekoon,
joka, jos vainaja olisi elänyt, olisi voinut
saattaa hänet halveksimisen alaiseksi, tai
sellaisesta levittää valheen tai perättömän
kulkupuheen (Rikoslaki 27:4).

Vainikkala, rautatieasema
Viipurin-Simolan rataosalla, Lappeen
kunnassa, 30 km Viipurista.

Vainio, Edvard August (s. 1853),
alk. Lang, kasvitieteilijä, kaikista nyk.
elävistä jäkäläin tutkijoista kuuluisin.
Kasvit. dosenttina Helsingissä 1880-96,
Painoylihallituksen yliasiamiehenä
1891-1917, kasvitieteen ylim. opettaja Turun
Yliopistossa v:sta 1923. Tutkimusmatkoja
m. m. Länsi-Siperiassa ja Brasiliassa.
Lukuisia, m. m. us. ulkoeuroopp. maiden
jäkäliä koskevia julkaisuja. V:n harvinaisen
suuri (n. 26,000 lajia käsittävä) jäkäläkokoelma
on ostettu Turun Yliopistolle. — Vainio,
Niilo (s. 1860), rovasti, Isonkyrön
kirkkoherra v:sta 1918. Julk. runokokoelmia
sekä suomennoksia unkarista (m. m. Jókain teoksia).

Vainiopakko, sarka jaon vallitessa
voimassaoleva tilusten hoitotapa. Jokaiseen
peltovuoroon on kaikkien talollisten
kylvettävä samaa viljaa, määräaikana
muokattava, kylvettävä ja niitettävä.
Kesanto ja sänkipelto sekä viljelemättömät
maat ovat osamiesten yhteisinä laitumina.

Vaippaeläimet (Tunicata), pienehkö
selkärangattomiin luettava eläinryhmä,

illustration placeholder

Meritupen (A) ja suikulaisen (B) kaavamaiset

kuvat, 1 selkäydin, 2 silmä, 3 selkäjänne,

4 suu, 5 kidusrakoja, 6 värekarvakouru, 7 suoli,

8 hylkyaukko, 9 maksa, 10 kidusontelon aukko

(kidusontelo pisteviivana), 11 sydän, 12

kiinnityselimiä, 13 suuripsiä.


jonka paikka systeemissä lienee lähinnä
selkärankaisia. Merieläimiä,
uiskentelevia tai alustaansa kiinnittyneitä,
pussin tai tynnyrin muotoisia. Ruumista
verhoaa hyytelömäinen tai kiinteä
selluloosamaisesta aineesta muodostunut vaippa.
Ruoansulatuskanavan alkuosa toimii
hengityselimenä (kidussuolena), hengitysvesi
johtuu sen seinämissä olevien
kidtisrakojen kautta joko suoraan ulos tai
suolen alkupäätä ympäröivään
kidusonteloon. Verisuonisto on suljettu. Sydän
on vatsapuolella ja työntää verta vuoroin
toiseen, vuoroin toiseen suuntaan.
Kaksineuvoisia. Suvullisen lisääntymisen ohella
suvutonta: jakautumista tai
silmikoimista, josta usein syntyy runkokuntia.
V. lähenevät selkärankaisia siinä
suhteessa, että niiden toukka-asteilla on
selkäjänne (pyrstökkäillä se säilyy
täysimuotoisillakin). — Kolme alaryhmää:
1) Pyrstökkäät (Appendicularia),
valtoimina uiskentelevia, pyrstöosassa
selkäjänne; meidänkin rannoillamme.
2) Meritupet (Ascidiæformes),
useimmat täysimuotoisina alustaan
kiinnittyneitä, toukkain rakenne
muistuttaa suikulaisen nuoruusasteita
(selkäjänteen yläpuolella selkäydin).
3) Meritynnyrit l. salpat (Salpæformes),
pelagisia, läpikuultavia, tynnyrimäisiä,
elävät yksittäin tai pitkissä ketjuissa;
eräillä vuorottelee yksittäin elävä ja
ketjuissa elävä sukupolvi.

Vaippapinta, vaippa, matem.,
pyörähdyspinta, jonka muodostaa pyörähdysakselin
suuntainen tai sitä leikkaava suora, Edellisessä
tapauksessa muodostuu silinterin, jälkimmäisessä
kartion v.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Dec 11 15:16:43 2023 (aronsson) (diff) (history) (download) << Previous Next >>
https://runeberg.org/pieni/4/0585.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free