Full resolution (TIFF)
- On this page / på denna sida
- Valomittari-Valonherkkyys
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has been proofread at least once.
(diff)
(history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång.
(skillnad)
(historik)
Valomittari, fotometri,
valonmittauksen (ks. t.) väline. Yleensä on
v:ien tarkoituksena antaa silmälle
mahdollisuus todeta, milloin kahden
samanlaisen pinnan valaistus on yhtäsuuri.
Yhtäsuuren valaistuksen aikaansaamiseksi
valolähteitten etäisyys v:sta on
muuteltavissa pitkin fotometri-penkkiä,
tai voimakkaampaa valolähdettä
himmennetään absorptsionikiilalla tai Nicolin
prismoilla (vrt. Tähtifysikaaliset
kojeet). Rumfordin v:ssa
 |
Rumfordin valomittari. L1 ja
L2 verrattavat valolähteet
|
molemmat valolähteet luovat rinnakkain
varjon pystysuorasta sauvasta,
Bunsenin v:ssa tarkastetaan
keskuksestaan rasvattua paperia, jonka
rasvapilkku näyttää voimakkaamman
valaistuksen puolelta katsoen tummemmalta,
heikomman puolelta vaaleammalta kuin
ympäristö. Ritchin v:ssa
kumpikin valolähde valaisee 45 asteen
kulmassa olevaa peiliä, paperipalasta
tai kipsitahkoa. Luminerin ja
 |
Lummerin ja Brodhunin
valomittarm periaate (yhdistetyn
särmiön poikkileikkaus ja
[A1 B1] valaistu vertauskenttä).
CDE suorakulmainen,
kokonais-heijastava särmiö. HFGIK
särmiömäinen, edelliseen tasossa
FG kitattu kappale, jonka tahko
HFGI pallomainen, vain
ympyrästä FG tasoksi hiottu.
Valolähteestä A tulevat säteet a
kokonaisheijastuvat ympyrän FG
ulkopuolella näkyen silmään
elliptisenä renkaana A1, mutta
kulkevat suoraan ympyrän FG
läpi. Valolähteen B säteet b
kulkevat suoraan ympyrän FG
läpi antaen silmään
ellipsinmuotoisen kuvan B1, mutta
heijastuvat eri suuntiin ympyrän FG
ulkopuolelta.
|
Brodhunin v:ssa on kaksi särmiötä, joiden
pinnan keskikohta on yhteenkitattu, joten syntyy
läpinäkyvä alue keskelle kokonaisheijastuksen
valaisemaa kenttää (ks. kuviota). — Eriväristen
valojen vertausta varten rakennetuissa v:eissa
on laite, joka projisioi kummastakin
valolähteestä tulevan sädekimpun vuorotellen
samaan paikkaan. Jos vuorottelu tapahtuu
riittävän taajaan, niin valaistun pinnan vilkkuminen
lakkaa, kun valaistukset ovat yhtäsuuret. —
Spektrifotometreissä valo jakautuu
prismassa aallonpituuksien mukaisesti, ja
mittaukset suoritetaan eri kohdilla spektriä
erikseen. — Valokem. v:eita sanotaan
aktinometreiksi. Näissä on valonherkkänä aineena
joko hopeasuolaemulsioni tai muu valonherkkä
aine. Valovoima määrätään joko harmaakiilan
tai porrasmaisesti toisiaan peittämään
asetettujen valosuodatinten (Vogelin v.)
avulla, tarkastaen, mihin saakka
valokem. vaikutus ulottuu määrätyssä
valotusajassa. Verrattavien tulosten
aikaansaamiseksi on käytetyn aineen
valonherkkyys (ks. t.) tutkittava
sensitometrisesti. — Valokuvaustarkoituksiin
käytetyt v:t eli valotusmittarit
ovat a) optillisia, näissä himmennetään
tähystysaukkoa harmaakiilalla tai
himmentäjällä, kunnes kuva miltei häipyy;
b) aktinometrisiä (rakenne vrt. edellä).
Suom. insinöörin H. Ahon v., joka
kuuluu edelliseen ryhmään, poikkeaa muista
siinä, että siihen sisältyy vertausvalolähde,
joten silmän akkomodatsioni ei aiheuta
virhettä tuloksiin.
Valomylly, radiometri (ks. t.).
Valonea, eräiden itäisissä Välimeren
maissa kasvavien tammilajien kehtoja;
käytetään parkiksina.
Valonheittäjä, valaistuskoje, joka on
voimakkaan valolähteen ja peilin
(useimmiten pyörähdysparaboloidin muotoisen),
lisäksi us. myös linssin yhdistelmä. V:n
avulla valokartio voidaan suunnata joko
ahtaammalle tai laajemmalle alalle.
Valolähteenä käytetään keskitettyä,
voimakasta valopistettä (kaarivaloa,
hehkulamppua, AGA-hehkuvaloa). Pieniä
v:iä käytetään autoissa, laivoissa,
valokuvauksessa, projisioimisessa y. m.,
isoja, sotilastarkoituksiin.
 |
Valonheittäjä.
|
Valonherkkyys, erinäisten aineiden
ominaisuus muuttua valon vaikutuksesta.
Valokuvauksellisen aineen (emulsionin)
v:n tutkimisen, sensitometrian,
tarkoituksena on määrätä emulsionin n. s.
mustumiskäyrä, joka osoittaa
emulsionin tummenemista valotuksen voimasta
tai valotusajasta riippuen. Valotusasteikko
saadaan aikaan joko pyörittämällä
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Project Runeberg, Mon Dec 11 15:16:43 2023
(aronsson)
(diff)
(history)
(download)
<< Previous
Next >>
https://runeberg.org/pieni/4/0606.html