Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Vapaakirjeoikeus-Vapaasatama
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has been proofread at least once.
(diff)
(history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång.
(skillnad)
(historik)
Vapaakirjeoikeus, vapautus
postilähetyksestä menevän postirahan ynnä
kirjaamis- ja vakuutusmaksujen
suorittamisesta. Postirahanvapaus l.
portovapaus käsittää vapautuksen
ainoastaan postilähetyksestä maksettavan
postirahan suorittamisesta.
Vapaakirkko, kirkko, joka
hallinnossaan ja taloudessaan on kokonaan
riippumaton valtiosta; vastakohta:
valtiokirkko. Yhdysvalloissa ja
Ranskassa ovat kaikki kirkot v:oja.
Vapaakirkollinen liike, uskonnollinen
liike Ruotsissa, ja Suomessa, joka
pyrkii kokoamaan uskovaisten vapaita
seurakuntia keskinäistä rakennusta ja
ulospäin suunnattua herätystoimintaa
varten. Se vastustaa kirkon liittoa
valtion kanssa sekä ajatusta, että
seurakunnan jäseneksi voidaan tulla muulla
tavoin kuin persoonalliseen ratkaisuun
perustuvalla vapaaehtoisella liittymisellä.
Seurakuntain talouden se kokonaan
rakentaa vapaaehtoisen kannatuksen varaan.
Herätteensä v. l. on saanut etupäässä
Englannin eriuskolaiskirkoista
(metodisteista, baptisteista y. m.) ja kantaa
monessa suhteessa reformeeratun kirkon
leimaa. Ruotsissa v. l. syntyi
1840-luvulla. Sen pääjohtaja on ollut
P. P. Waldenström (ks. t.). Pääjärjestö
on Svenska Missionsförbundet. Suomeen
v. l. tuli osaksi Ruotsista, osaksi
Englannista n. 1880. Sen järjestö on
Suomen Vapaa Lähetys (ks. t.).
Vapaa laiva — vapaa tavara,
periaate, jonka mukaan puolueettomassa
laivassa kuljetettu vihollisluontoinen
lasti on valtaukselta turvattu.
Vapaaliikkeet, voimisteluliikkeet, jotka
suoritetaan tasaisella perustalla ilman
mitään välineitä käsissä ja nojaamatta
muuhun kuin maahan tai lattiaan.
Vapaamielinen koulukunta l.
klassillinen koulukunta, taloust.,
taloustieteellinen suunta, jonka edustajat
johtivat ihmisen taloudellisen toiminnan
yksinomaan. omanvoitonpyynnistä
väittäen samalla, että jos yksilöt saivat
toimia taloudellisella alalla täysin vapaasti,
oli seurauksena oleva täydellinen etujen
sopusointu. V. k. vastusti siis valtion
sekaantumista talouselämään vaatien
vapaata kilpailua ja vapaata kauppaa.
Sen perustaja oli Adam Smith; muita
edustajia engl. Ricardo, ransk. Say ja
Bastiat. vrt. Manchesterkoulukunta.
Vapaamies, ratsupalveluksen
suorittamisen johdosta tiluksiensa
verovapautta nauttiva maanomistaja.
Vapaamuurari, v.-järjestön jäsen. V:t
pitävät järjestönsä toimintaa koskevat
asiat tarkoin salassa. V.-järjestöt
harjoittavat suurta hyväntekeväisyyttä,
joka lumaniteettiajatuksen ajamisen sekä
keskinäisen veljeyden ja avuliaisuuden
ohessa lienee nykyisin vapaamuurariuden
varsin, tarkoitusperä. V.-järjestön
väitetään saaneen alkunsa keskiajalla
syntyneistä muurarien veljeyksistä, mutta sen
alkujuuret ulottunevat kaukaiseen muinaisuuteen.
Nämä veljeskunnat, n. s. loošit, olivat
Englannissa hyväntekeväisyys- ja seurustelu
järjestöinä olemassa vielä 1700-luvulla.
Vaikka muurarit olivat jääneet vähemmistöön,
käyttivät jäsenet itsestään nimeä free masons
(= vapaat muurarit, s. o. kivenhakkaajat),
josta on muodos. tunut ranskan franc-maçons,
saksan Freimaurer, ruotsin frimurare,
suomen v. V. 1717 muodostui Lontoossa ensim.
v.-suurlooši, josta nyk. vapaamuurarius
varsinaisesti johtuu. Muurarius käsitettiin
henkiseksi rakennustoiminnaksi ja esitettiin
jäsenille salaperäisin menoin. Vapaamuurarius
levisi nopeasti kautta Englannin, myös
mannermaalle ja Amerikkaan. Ranskassa sekautui
siihen monesti henkien manaamista ja
kaikenlaista huijausta. Kun paavi 1738 ja
myöh. oli kieltänyt vapaamuurariuden,
muuttuivat v.-järjestöt kat. maissa
salaisiksi valistusjärjestöiksi ja ovat us.
vieläkin antiklerikalismin pesäpaikkoja.
Preussissa Fredrik Suuri oli vapaamuurariuden
suosija. Ruotsissa on v.-loošeja ollut v:sta
1735. Herttua Kaarle (Kaarle XIII) oli
innokas v. — Suomeen perustettiin
ensim. v.-looši 1756. Huomattuja meikäläisiä
v:eitä olivat kenraali K. N. af Klercker,
henkien manaaja Kustaa Biörnram ja Helsingin
Kaisaniemen puistoon haudattu majuri F.
Granatenhjelm (ks. t.). Nyk. lienee v:eita
useita miljoonia. Naisia ei yleensä
v.-järjestöihin oteta. Suomen v.-loošit ovat
itsenäisen Suomen suurloošin alaiset
Suomilooši ja P. Johanneksen looši Helsingissä,
Phönixlooši Turussa ja Tammerlooši Tampereella.
Ruotsin suurloošin alainen on P. Augustinin
looši Helsingissä. [Starcke (ruots., 1923);
Viljanen (1923).]
Vapaasatama (it. porto franco),
satama, johon saa tullittomasti tuoda
tavaroita kaikista maista. Se on tarkoin
rajoitettu alue, jonka katsotaan olevan
maan tullirajan ulkopuolella. V:aan
tuodut tavarat saa sieltä viedä muihin
maihin tullilaitoksen puuttumatta asiaan.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
