- Project Runeberg -  Pieni Tietosanakirja / IV. San Remo - Öölanti /
1133-1134

(1925-1928) [MARC]
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Vapaasukuinen-Vapautus asevelvollisuudesta

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)


Ainoastaan siinä tapauksessa, että
tavarat kuljetetaan v:sta omaan maahan, ne
joutuvat tullikäsittelyn alaisiksi. V:sta
on varsinkin se etu, että tavarain
uudestaan lastaus, lajittelu, pakkaus, vieläpä
jalostaminenkin saattaa sen alueella
tapahtua ilman minkäänlaista estettä ja
tarkastusta tullilaitoksen puolelta. Paitsi
tavarasuojia, pakkahuoneita, ajanmukaisia
laitureita on v:issa myös tehtaita,
joissa jalostetaan tullivapaata
ulkomaalaista raaka-ainetta. V:ien tarkoituksena
onkin läpikulkukaupan edistämisen ohella
kehittää sellaisia teollisuudenhaaroja,
joiden tuotteet etupäässä viedään ulkomaiden
markkinoille. — Ensim. v:t tavataan
Italiassa. Euroopan tärkeimmät v:t ovat
Hampuri, Bremen, Triest ja
Kööpenhamina. Ruotsissa on v:t Tukholmassa,
Gööteporissa ja Malmössä. Muutamilla
satamilla on n. s. vapaavarastot,
jotka laajuutensa ja merkityksensä
puolesta saattavat vetää vertoja tai
voittaakin useat mainituista v:ista. Tähän
ryhmään kuuluvat m. m. Amsterdam,
Rotterdam, Gent, Le Havre. — Suomessa
ei ole v:ia. Tosin perustettiin 1919
osakeyhtiö vrn perustamiseksi Hangon
Tulliniemeen, mutta yritys ei taloudellisesti
kannattanut ja sen omaisuus joutui
1925 valtiolle, joka oli sen tukemiseksi
antanut 6 milj. mk:n suuruisen lainan
ja maa-alueen.

Vapaasukuinen, aatelinen.

Vapaat näyttämöt (saks. freie
Bühnen
), teatterinjohtaja Otto Brahmin
(1856-1912) Berliiniin 1889 perustama,
y. m. yksityisteatterit, jotka, kuten
niiden pariisilainen esikuva Antoinen
Théâtre Libre, suosivat naturalistista
näytelmätaidetta (Hauptmann) ja ulkomaalaista
ohjelmistoa (Ibsen, Strindberg). Kun ne
näyttelivät yksistään kannatusyhdistystensä
jäsenille, eivät ne olleet teatterisensuurin
alaisia.

Vapaat seurakunnat, uskonnolliset
seurakunnat, jotka eivät ole liittyneet
suuremmiksi kirkkokunniksi yhteisen
tunnustuksen pohjalle tai yhteisen
hallinnon alaisiksi, vaan kukin itsenäisesti
hoitavat asioitansa. Sellaisia on
varsinkin Englannissa ja Amerikassa.

Vapaat taiteet, taiteenhaarat, jotka
tarkoittavat puhtaan kauneusvaikutelman,
välittömän ja pyyteettömän esteettisen
nautinnon herättämistä ilman varsinaisia
käytännöllisiä päämääriä. Niitä ovat runous,
musiikki, tanssi ja kuvaamataiteet,
lukuunottamatta rakennustaidetta ja
taideteollisuutta.

Vapaaurheilu, rata- ja
kenttäurheilu,
käsittää urheilukentällä
suoritettavat heitto-, hyppy- ja juoksulajit.

Vapaa viljelys ks. Peltoviljelysjärjestelmät.

Vapaita Lehtisiä, Tukholmassa Arvid
Neoviuksen y. m. toimittamana 1901-05
ilmestynyt sanomalehti julkaisu, joka
kuten vastaava ruotsink. Fria Ord
vastusti Bobrikovin sortovaltaa. Lehti oli
kielletty Suomessa, jonne sitä kuitenkin
salaa levitettiin.

Vapauden aika, Ruotsin historiassa
Kaarle XII:n kuolemasta (1718,
Suomessa Uudenkaupungin rauhasta 1721)
Kustaa III:n vallankumoukseen (1772).
Nimi johtuu siitä, että silloista
hallitusmuotoa, jonka mukaan valtakunnan
säädyillä oli suurin valta ja kuninkaan
valta mitättömän pieni, pidettiin kansan
vapauden tunnuksena ja takeena. Oikeampi
nimitys v. a:lle olisi säätyvallan aika.

Vapaudenlaina. Suomen v.,
ensimmäinen ja toinen, kaksi kotimaista 1918
otettua valtiolainaa, jotka sittemmin
muutettiin obligatsionilainoiksi. Ensim. v:n
julkinen arvonta tapahtuu vuosittain
1 p. huhtik. ja toisen 1 p. toukok.

Vapaudenlakki, fryygialaislakki (ks.t.).

Vapaudenristi, 1918-19 vapaussodassa
kunnostautuneille sotilashenkilöille tai
kansalaisansioista siviilihenkilöille
annettu ritarimerkki. Samanlainen alempi
ritarimerkki oli vapaudenmitali.
Kuva ks. Ritarimerkit.

Vapauskirja, nimitys, jota vars.
keskiajalla käytettiin asiakirjoista, joissa
hallitsijat myönsivät kansalle valtiollisia
oikeuksia ja vapauksia tai kaupungeille
ja erilaisille yhdyskunnille taloudellisia
tai oikeudellisia etuja.

Vapauspassi, ehdonalaiseen vapauteen
päästettävälle vangille rangaistuslaitoksen
johtajan antama asiakirja, joka sisältää
erinäisiä määräyksiä, joita vangin on
ehdonalaisuutensa aikana noudatettava
(Asetus rangaistusten täytäntöönpanosta
19/12 1889, 2:14, muutettuna 21/5 1921).

Vapausrangaistus, rangaistus, joka
kohdistuu rangaistavan vapauteen. V:ia
ovat kuritushuone- ja vankeusrangaistus.
vrt. Rangaistus.

Vapaussodan muistomitali, kaikille
v:n 1918 vapaussotaan hallituksen
puolella osaaottaneille jaettu mitali;
annettu myös siviiliansioista.

Vapaus, yhdenvertaisuus, veljeys ks.
Liberté, égalité, fraternité.

Vapautus asevelvollisuudesta. Joka
kutsunnassa toimitetussa tarkastuksessa

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Dec 11 15:16:43 2023 (aronsson) (diff) (history) (download) << Previous Next >>
https://runeberg.org/pieni/4/0625.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free