Pieni Tietosanakirja / IV. San Remo - Öölanti / 1209-1210 (1925-1928) Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
	Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Veren yskiminen-Veri

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>

Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

Veren yskiminen, veren sylkeminen (ks. t.).

Vereštšagin [-a’-], Vasilij
Vasiljevitš (1842-1904), ven. taidemaalari.
Kuvannut maalauksissaan sodan kauhuja.

Vereštšagin: Sodan apoteoosi.

Werfel, Franz (s. 1890), itäv.
runoilija, Julk. runokirjan „Gesänge aus drei
Reichen", näytelmät „Spiegelmensch" ja
„Juarez und Maximilian" ja romaaneja.

Verga, Giovanni (1840-1922), it.
kirjailija. Julk. m. m. kuvauksia
Sisilian kansanelämästä. Hänen novellinsa
„Cavalleria rusticana" on näytelmänä ja
oopperana tullut kuuluisaksi.

Wergeland, Henrik (1808-45), norj.
runoilija, valtionarkistonhoitaja v:sta
1840. Julk. 1830 uskonnollis-filosofisen
eepoksen „Skabelsen, Mennesket og Messias".
Teoksen kimppuun hyökkäsi Welhaven (ks. t.)
ankarasti ja siitä sai alkunsa pitkäaikainen
ja kiihkeä, Norjan sivistyshistoriassa
erittäin merkityksellinen kiista. W. oli
kansallisen puolueen johtomiehiä ja innokas
kansanvalistusmies. Julk. merkittäviä
runoja ja valtiollisia huvinäytelmiä.
[Tallgren (1916).]

H. Wergeland.

Vergennes [verže’n], Charles
Gravier de (1719-87), ransk. valtiomies,
kreivi. Lähettiläänä 1771-74 Ruotsissa,
jolloin kannatti Kustaa III:ta v:n 1772
vallankumouksessa, ulkoministerinä vrsta
1774 tuki Yhdysvaltain vapaustaistelua.

Vergilius (Virgilius), Publius
V. Maro (70-19 e. Kr.), roomal.
runoilija, Mæcenaan ja Augustuksen suosima.
Teoksia: paimenrunokokoelma „Bucolica",
maanviljelystä kuvaileva opetusrunoelma
„Georgica" sekä Homeros esikuvana
kirjoitettu sankarirunoelma „Æneis"
(keskeneräiseksi jäänyt pääteos), jossa kuvaa
Æneaksen (ks. Aineias) vaiheita.
Keskiajalla V:ta pidettiin muinaisajan
suurimpana runoilijana, ja sitäpaitsi
hänestä tehtiin mahtava taikuri.

Verginia, roomal. tarinoiden mukaan
plebeijineito, jonka hänen isänsä surmasi,
kun decemviri Appius Claudius koetti
saada tytön valtaansa.

Vergniaud [vernjō’], Pierre
Victumien (1753-93), ransk.
vallankumousmies, girondistien johtajia,
asianajaja. Jakobiinien mestauttama.

Verhaeren [verare’n], Émile
(1855-1916), nykypäivien Belgian suurin
runoilija. Julkaissut suuren joukon
runokokoelmia: „Les flamandes", „Les soirs",
„Les débâcles", „Les flambeaux noirs".
„Toute la Flandre", joissa voimakkaasti
ja mielikuvitusrikkaasti ylistää työtä ja
elämää sekä kotiseutuaan.

Verhiö, kukan ulompi kehälehtikiehkura,
tavallisesti vihreistä verholehdistä
muodostunut. Eräillä kasveilla on varsinaisen
v:n ulkopuolella n. s. lisäverhiö,
joka on muodostunut joko verholehtien
korvakkeista tai ylöspäin siirtyneistä
ylälehdistä. V:n tehtävänä on kukan sisempien
lehtikiehkurain suojeleminen. Joskus ne ovat
apuna hedelmäin leviämisessä.

Verhne-Suetuk, suom. siirtola
Keski-Siperiassa, Jenisejskin kuvernementin
eteläosassa, Sajaninvuoriston pohjoisjuurella.

Verho, kartano Padasjoella.

Verhoaminen, sot., joukko-osastojen
liikkeiden salaaminen viholliselta lähettämällä
esim. ratsuväki-osastoja pitämään sitä loitolla
omista joukoista tai sulkemaan tiet vihollisen
patrulleilta ja tiedustelijoilta.

Verhoilijamehiläiset ks. Mehiläiset.

Verhojansk [-ja’-], pieni kaup.
Koillis-Siperiassa, Jakuuttien tasavallassa,
Jana-joen varrella. Siellä on mitattu alhaisin
tunnettu lämpötila maapallolla: —69,8° C.
vrt. Pakkasnavat.

Verholehdet ks. Verhiö.

Verhoturje [-tū’-], pieni kaup.
Venäjällä, Uralin itärinteellä, Tobolin
lisäjoen Turan varrella. Ympäristössä
kultaa, kuparia, platinaa.

Veri. V:n ainekset ovat verisolut
ja verineste. Verisoluja, on
kahdenlaisia: punaisia ja valkoisia.
Imettäväisten punaiset verisolut ovat
tumattomia, kiekkomaisia, kummaltakin
sivultaan koveria, kellanpunaisia, ihmisellä
0,008 mm leveitä ja 0,002 mm paksuja. Joka
mm³:ssä niitä on keskimäärin
5 milj. Niiden tärkein aines on

Verisoluja. 1 punaisia verisoluja, 2 haaroittuva hiussuoni, jossa runsaasti punaisia verisoluja, 3 muotoansa muuttavia valkoisia verisoluja.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>