Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Verifikaatti-Verkko
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has been proofread at least once.
(diff)
(history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång.
(skillnad)
(historik)
verenpuna l. hemoglobiini (ks. t.). Hapen
yhtyessä tähän oksyhemoglobiiniksi veri
saa helakanpunaisen värin; kun
punaiset verisolut ovat luovuttaneet
oksyhemoglobiinin hapen ja verenpunaan on
yhtynyt hiilidioksidia, niin veri käy
tummaksi l. tympeäksi. Punaiset verisolut
ovat lyhytikäisiä (3-4 viikkoa). Ne
tuhoutuvat maksassa ja pernassa, ja punaisessa
luuytimessä syntyy uusia tuhoutuneiden
sijaan. Valkoisia verisoluja (leukosyyttejä
l. leukokyyttejä) on veressä paljon
vähemmän: mm3:ssä n. 5,000-10,000. Ne
ovat tumallisia, itsenäisesti liikkuvia,
ameebamaisesti muotoaan muuttavia.
Niiden tehtävänä on bakteerien y. m.
mikro-organismien hävittäminen. Tämä
tapahtuu siten, että ne ottavat bakteereja
sisäänsä ja tappavat ne siten tai
kuljettavat ne paikkoihin, joissa ne
tuhotaan. Märässä olevat solut ovat juuri
valkoisia verisoluja. — Verineste, jota
on n. 3/5 veren koko ainemäärästä,
sisältää 90 % vettä ja 10 % jähmeitä
orgaanisia ja epäorgaanisia aineita.
Edellisistä ovat tärkeimmät valkuaisaineet,
epäorgaanisista keittosuola. Joutuessaan
ulos verisuonesta v. maksoittuu
(koaguloituu), s. o. verinesteestä
erottuvat sen aineosat, n. s. syyaine
(fibriini) kiinteäksi verkostoksi, jonka
silmukkoihin verisolutkin takeltuvat, ja
verihera (seerumi), kirkas kellervä
neste, jossa ei ole verisoluja ollenkaan.
Syyaine ja verisolut muodostavat verimaksan,
joka tulpan tavoin (rupi) sulkee vuotavan
verisuonen. Veriheran aineista on erikoisesti
mainittava ruumiin valmistamat vasta-aineet,
jotka tappavat bakteereita tai tekevät niiden
erittämät myrkyt tehottomiksi, sekä
sisäisesti erittävien rauhasten valmistamat
hormonit (ks. Sisäinen eritys).
vrt. myös Verenkierto.
Verifikaatti (ransk.), todiste,
tilitodiste, kuitti. — Verifiseerata,
verifioida, todistaa oikeaksi, vahvistaa.
Verihiili, verta hiillyttämällä saatu
hiili. Käytetään suodattimissa; imee
itseensä värillisiä epäpuhtauksia.
Verikavio, lihaskavio, lihakavio,
kavion lihaisesta osasta käytetty nimitys.
Verikosto, kosto, jota surmatun
henkilön sukulaiset omavaltaisesti
harjoittavat surmaamalla tappajan tai jonkun
hänen sukulaisensa. V. esiintyy melkein
kaikilla kansoilla niiden aikaisemmilla
sivistysasteilla. Euroopassa se on
viimeksi ollut käytännössä Korsikassa
nimellä vendetta. Vielä tavallinen
us. Afrikan, Amerikan ja Aasian kansoilla,
esim. arabialaisilla.
Verilipeäsuola, verisuola ks.
Keltainen verilipeäsuola ja
Punainen verilipeäsuola.
Verimato. 1. Egyptiläinen v.
(Schistostomum hæmatobium) on
Afrikassa, Etu- ja Etelä-Aasiassa sekä
paikoitellen Amerikassa elävä imumatoihin
kuuluva ihmisen loinen. Koiras 12-14 mm
pitkä, n. 1 mm:n paksuinen. Sen
vatsapuolen reunojen muodostamassa kourussa
asustaa ajoittain naaras, joka on 16-20 mm
pitkä ja vain 1/4 mm paksu. V. elää
ihmisen porttilaskimossa ja siihen laskevissa
suonissa ja voi niistä siirtyä suoleen,
munuaisiin y. m., jolloin se aiheuttaa
kuoleman. Tartunta saataneen useimmiten
juomavedestä. — 2. Verifilaria
ks. Filaria.
Verinahka ks, Iho.
Veripatti, vesikuhlut (ks. t.).
Veripilkkutauti, purppura (ks. t. 2).
Verismi (it.), Italiassa käytetty
nimitys kirjallisuus- ja taidesuunnalle, jota
muualla sanotaan realismiksi tai naturalismiksi.
Veristisestä tyylistä puhutaan myös
it. musiikin yhteydessä (esim. Mascagni’n,
Leoncavallon ja Puccini’n oopperoista).
Verisuonet ks. Verenkierto.
Veritaudit ovat tauteja, joissa veren
kem. laadussa tai verisolujen muodossa
tai molemmissa on tapahtunut sairaalloisia
muutoksia. Niitä ovat anemiat (ks.
Verenvähyys), leukemia,
kalvetustauti, hemofilia, purppura (ks. n.).
Veritodistaja, marttyyri.
Veritulppa, maksoittuneen veren
muodostama tulppa verisuonessa, tavallisimmin
reiden laskimossa. Aiheuttaa veren
tukkeutumista, ajettumista ja särkyä.
Us. tulpan osia irtautuu ja joutuu
verivirran mukana tavallisimmin
keuhkovaltimoihin tai sydämeen. Jos näin
syntynyt sekundaarinen tulppa (embolus) on
suuri, niin se voi sulkea koko valtimon,
ja kuolema seuraa silmänräpäyksessä.
V. on useimmiten jonkin tarttuvan
taudin jälkiseurausta, mutta monesti se
ilmenee ilman edelläkäynyttä tautia. V.
vaatii huolellista lääkärinhoitoa.
Verka, karstavillalangoista kudottu
villakangas, joka vanutetaan hyvin ja
nukitetaan nukkauskarstoilla. Nukka
sitten kaadetaan kankaan pituussuuntaan.
Verkko ks. Kalastus, II osa, p. 223.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
