Pieni Tietosanakirja / IV. San Remo - Öölanti / 1269-1270 (1925-1928) Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
	Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Viikunapuu-Viini

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>

Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

Viikunapuun oksa hedelmineen (a), vas. halkaistu hedelmä (b).

Viikunapuu (Ficus carica), 5-6 m
korkea, toisinaan isompikin, silkkiäispuiden
heimoon kuuluva, Välimerenmaista kotoisin
oleva puu, jolla on sormihalkoiset, kämmenen
kokoiset lehdet ja päärynämäinen, ontosta
kukkalapakosta muodostunut epähedelmä, viikuna.
Kahdenlaisia puita: emipuita, joiden emin
vartalo on pitkä, ja äkämäkukallisia
kaprifiikuspuita, joiden onton kukkalapakon
suulla on hedekukkia, syvemmällä
lyhytvartaloisia martoja emikukkia. Pölytyksen
toimittaa viikunapistiäinen, joka
munii äkämäkukkien sikiäimiin, mutta
käy matkoillaan myös. emipuiden
emikukissa. Monin paikoin ripustetaan
kaprifiikuspuiden oksia emipuihin pölytyksen
helpottamiseksi. Useat v.-lajit kasvattavat
hyviä viikunoita ilman pölytystäkin.
Viikunat lähetetään kauppaan tav.
kuivattuina. V:ita viljellään runsaasti
Vähässä-Aasiassa, Kreikassa, Italiassa ja
Kaliforniassa. Kuivatuissa viikunoissa on
50-70 % sokeria. Paahdettuina ne ovat
hyvää kahvinlisäkettä.

Viila, nirha, pitkähkö,
poikkileikkaukseltaan tav. litteä, nelikulmainen,
pyöreä, puolipyöreä tai kolmikulmainen
teräksinen työkalu. Viilojen raaka-aineena
on 0,1-1,5 % hiiltä sisältävä teräs, josta
viila-aines joko takomalla tai valssaamalla
valmistetaan ja sitten huolellisesti
myöstettynä tahkotaan sileäksi ja viilaamalla
vielä silitetään. V. teritetään l.
hakataan käsin tai konein, jonka jälkeen se
karkaistaan, jolloin hampaan teryksien
palamisen estämiseksi v. sivellään
suolaliuoksesta, ruisjauhoista ja sarvi- tai
kaviolastuista keitetyllä puurolla.
Karpalopunakuumat v:t karkaistaan tav.
suolaveteen, puhdistetaan harjaamalla,
hiekkapuhalletaan ja voidellaan öljyllä.

Viilapenkki, ruuvipenkki (ks. t.).

Viilapihdit, viilain, hyppysruuvi,
metallityössä käytettävä pieni kiinnipitoase,
jonka leuat puristetaan yhteen siipimutterilla,
Nasta- l. neula-v:n leuat puristetaan
kartiopäisellä varrella.

Viilapihdit.

Viilokki, frikassee, pieniksi
paloiksi leikatusta vasikan-, lampaan- y. m.
lihasta valmistettu, kastikkeilla muhennettu
ruokalaji.

Viimeinen mohikaani, Cooperin (ks. t.)
romaani.

Viimeinen tahto, testamentti (ks. t.).

Viimeinen tuomio, kristillisen
käsityksen mukaan aikain lopussa tapahtuva
yleinen tuomio, jolloin Kristus on
tuomitseva kaikki ihmiset heidän töittensä
mukaan. Toiset saavat silloin osakseen
iankaikkisen autuuden, toiset
kadotuksen. Koska us. jumaluusoppineiden
mielestä ikuisen kadotuksen ajatus on
ristiriidassa Jumalan rakkauden kanssa,
opettavat he sen sijaan kaikkien ihmisten
lopullista autuutta (vrt. Apokatastasis).
V. t. on maalaustaiteessa paljon
käytetty aihe (esim. Michelangelo).

Viimeinen voitelu, room.-kat.
kuolinsakramentti. Täydelliseen voiteluun, joka
on suoritettava puhtaalla oliiviöljyllä,
kuuluu silmien, korvien, nenän, suun,
käsien, lanteiden ja jalkojen voiteleminen.
Kaksi viimeksimainittua kohtaa jätetään
naisilta voitelematta.

Viina, tislattu, vahvasti alkoholinpitoinen
juoma, yl. = paloviina (ks. t.). vrt. Väkiviina.

Viinanmyyntijärjestelmät ks. Gööteporin
järjestelmä ja Tukholman järjestelmä.

Viini, käynyt viinirypälemehu.
Puserrettujen rypäleiden käymisen aiheuttaa
näiden kypsymisen aikana niiden
pinnalle asettunut hiivasieni (viinihiiva),
jota on myös ilmassa viljalti, harvoin
jalostettu hiivalaji, muodostamallaan
entsyymillä. Käymisen aikana muodostuvat
myös ne aineet, jotka antavat v:lle
sen tuoksun. Puna-v. saa käydä
rypäleenkuorineen, valko-v. suodatetaan ennen
käymistä. Pääkäyminen kestää 3-21 vrk.,
jälkikäyminen 1 v:n. V:n ,,kypsyminen"
kestää vielä sen jälkeen pitkän aikaa.
Täten valmistettujen luonnonviinien
alkoholinpitoisuus on 7-15 %. Useihin
v.-lajeihin lisätään alkoholia aina 24 %:iin
saakka. Muutenkin v:jä parannellaan,
lisäämällä sokeria tai kalkkia (liian
happamuuden poistamiseksi) ennen
käymistä, väriä valmiiseen v:iin y. m.
Euroopan tunnetuimpia viininviljelysalueita
ovat Ranska, Italia, Espanja,
Reinin seudut Saksassa, Unkari. —
Muiden hedelmien käynyttä mehua
sanotaan hedelmä-v:ksi, omena-v:ksi,
marja-v:ksi. Näiden valmistuksessa
hiiva keinollisesti sekoitetaan
käymävalmiiseen mehuun, tai saadaan hiiva
sekaan pannuista v.-rypäleistä.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>