Pieni Tietosanakirja / IV. San Remo - Öölanti / 1271-1272 (1925-1928) Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
	Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Viinietikka-Viinimarjapensas

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>

Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

Viinietikka, viiniä hapattamalla saatu
etikka.

Viinihappo, dioksymeripihkahappo,
(CHOH)₂ . (COOH)₂, orgaaninen
happo, jota on monissa kasveissa; sitä on
neljä optillisesti isomeeristä lajia.
Kiteinen, veteen helposti liukeneva,
happamenmakuinen aine. Sen suoloista,
tartraateista, tärkeimmät ovat hapan
kaliumsuola l. viinikivi, seignettisuola,
oksennusviinikivi (ks. n.) ja booraksiviinikivi.

Viinihiiva ks. Hiivasienet.

Viinijärvi. 1. N. 20 km pitkä saarekas
järvi Höytiäisen lounaispuolella
Polvijärven ja Liperin pitäjissä; laskee
Oriveteen. Ennen Höytiäinen laski
Viinijokea myöten V:een. — 2. Rautatieasema
Joensuun-Outokummun radalla, Liperin
kunnassa, 33 km Joensuusta.

Viinikirva (Phylloxera vastatrix),
Pohjois-Amerikan itäosista kotoisin oleva,

Viinikirva. Yllä äkämäinen juuri, alla siivetön naaras.

viiniköynnöksellä elävä lehtikirva (ks. t.),
jonka kehityksessä sukupolvenvuorottelu:
keväällä pienet siivettömät viiniköynnöksen
juuriin imeytyneet naaraat munivat
hedelmöittämättömiä munia, ja näistä
kehittyy yksinomaan naaraita, jotka
yhä lisääntyvät ilman hedelmöittymistä
(partenogeneettisesti) useita sukupolvia
peräkkäin; syyspuolella syntyy myös
siivekkäitä naaraita, jotka tulevat
kasvin maanpäällisiin osiin ja leviävät
viinitarhasta toiseen. Ne laskevat
kahdenlaisia munia, isoja, joista kehittyy
naaraita, ja pieniä, joista kehittyy koiraita.
Hedelmöitetyt naaraat munivat kukin
vain yhden talvimunan, josta keväällä
taas kuoriutuu siivetön naaras. — V:t
synnyttävät viiniköynnöksen juuriin ja
lehtiin äkämiä; juurissa olevat äkämät
aiheuttavat kasvien kuolemisen.
1800-luvun loppupuoliskolla v:t uhkasivat
koko Euroopan viinitarhoja (erikoisesti
Etelä-Ranskan). Tuho saatiin kumminkin
torjutuksi tuomalla maahan sellaisia
amer. lajeja, jotka kestävät kirvojen
hyökkäyksiä, ja oksastamalla niihin
euroopp. lajeja.

Viinikivi (lat. tartarus l. cremor
tartari), hapan kaliumtartraatti, KOOC.
(CHOH)₂ . COOH; kiteytyy
rypälenesteestä suurin määrin viinin käydessä.
Käytetään viinihapon valmistukseen, värjäyksessä
ja hopeoimisessa, leivinjauheena, lääkkeenä y. m.

Viiniköynnös (Vitis vinifera),
Ampelidaceæ-heimoon kuuluva viljelyskasvi.
Lehdet kämmenen kokoiset, sormijakoiset, kukat
kellanvihreät, varsi hoikka, kiipeilevä,
kiipeämiseliminä lehtiä vastapäätä olevat
karhet; marjat (rypäleet) mehevät, eriväriset
Kotimaita Välimerenmaat, Kaakkois-Eurooppa,
Etu-Aasia. Viljely ikivanha; satoja eri laatuja.
Marjoista puserretaan mehua, joka käy viiniksi,
tai kuivataan ne rusinoiksi. V., joka vaatii
aurinkoista suojattua kasvupaikkaa,
viihtyy parhaiten mäkien etelärinteillä ja
rakennusten seinustoilla. Kasvit tuetaan
viljelyksissä seipäillä ja pidetään
leikkaamalla mataloina. Hoito on isotöistä;
20-30-vuotiset pensaat on korvattava uusilla.
vrt. Viini ja kuvaliitettä Ranska.

Viiniköynnöksen oksa. Vas. rypäleterttu.

Viinimarjakoi (Incurvaria capitella),
n. 7 mm pitkä pikkuperhonen; etusiivet
ruskeat, tyvessä vaaleankeltainen
poikkijuova, kärkipuolessa 2 samanväristä
täplää. Toukka aluksi punainen, sitten
kellertävä, lopuksi vihreä, 8-10 mm
pitkä. Syö viinimarjapensaiden silmuja
ja raakilojen siemeniä. Yleinen Suomessakin.

Viinimarjapensas, kaksi Ribes-sukuun
kuuluvaa pensaslajia, joita viljellään
yleisesti marjojensa vuoksi. Lehdet
sormihalkoisia, kukat vihertäviä,
runsaskukkaisissa tertuissa. Punaisella
v:lla l. punaherukalla (R. rubrum) ovat
lehdet vailla hartsipisteitä ja marjat
punaisia (eräillä laaduilla vaalean kellerviä).
Mustalla v:lla l. mustaherukalla
(R. nigrum) on lehtien

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>