Pieni Tietosanakirja / IV. San Remo - Öölanti / 1273-1274 (1925-1928) Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
	Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Viinimarjapunkki-Viipurin esikaupunkikysymys

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>

Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

alapinnassa ruskeahkoja väkevätuoksuisia
hartsipisteitä ja marjat mustia. Molemmat
lajit meillä myös luonnonvaraisina. Marjoista,
jotka sisältävät sitruunahappoa ja omenahappoa,
valmistetaan hilloja, mehuja, viinejä; mustan
v:n lehtiä käytetään kurkkujen säilöönpanossa.
Lisätään taivukkaista tai pistokkaista.

Punaherukka.

Viinimarjapunkki (Eriophyes ribis),
0,1-0,2 mm pitkä äkämäpunkki, joka elää
viinimarjapensaiden, vars. mustien,
lehtisilmuissa aiheuttaen näiden epämuodostumisen
siten, että ne paisuvat melkein palleroisiksi,
lehdenaiheet surkastuvat, ja verso jää kehittymättä.

Viipsinpuu, vyyhdinpuu, vyyhdin,
vyyhtimet, väline, jolla lanka vyyhditään.

Viipuri, Viipurin läänin pääkaup.,
Etelä-Karjalassa, Viipurinlahden perukassa.

I Huusniemi, II Papula, III Karjalan kaup. osa, IV Ristimäki, V Ruukinalussuo, VI Kelkkala, VII Tiiliruukki, VIII Kolikkoinmäki, IX Kangasranta, X Havi, XI Monrepos, XII Saunalahti, XIII Likolampi, XIV Sorvali, XV Viipurin esik. ( = Neitsytniemi), XVI ja XVII Hiekka, XVIII Pikiruukki, 1 Viipurin linna, 2 Pyöreä torni, 3 Tuomiokirkko, 4 Maaseurakunnan kirkko, 5 Museo, 6 Hovioikeus, 7 Rautatieasema.

V:ssa on vanhoja rakennuksia runsaammin kuin
missään muussa Suomen kaupungissa, kuten
Viipurin linna, Pyöreä torni (ks. n.), ent.
tuomiokirkko (vihitty 1494), maaseurakunnan
kirkko (alk. mustainveljesten luostarikirkko,
alettu rakentaa 1481), ruots. ja saks.
seurakuntien kirkko (rak. kivestä
1793-99), 2 kreik.-kat. kirkkoa (rak. kivestä
1787-97), room.-kat. kirkko (kirkkona
v:sta 1793), hovioikeudentalo (rak.
kivestä 1779-84), kaupungintalo (rak.
kivestä 1795-97), museo (rak. 1641-80)
sekä yksityistaloja, osittain keskiajalta.
Uudempia esim. tuomiokirkko (rak.
1892-93), rautatieasema (Gesellius-Saarisen,
valm. 1915) ja liiketaloja. — V:ssa on
kauppa huomattavampi kuin teollisuus
(toinen vientikaup., 850 milj. mk., miltei
yksinomaan puu- ja paperituotteita,
kolmas tuontikaup.). Uuraan ulkosatama.
Vekrotniemen ja Sorvalin sahat, Havin
saippuatehdas, tupakka-, kutoma- ja
makeisteoll. Kauppakamari. Sähköraitiotie.
— Oppi- ja sivistyslaitoksia: suom. ja
ruots. lyseo, klassillinen lyseo,
tyttölyseo, suom. ja ruots. tyttökoulu,
viimeksimainitussa jatkoluokat, yksityinen
reaalikoulu, maanviljelys- ja kauppalyseo, 3 suom.
yhteiskoulua (yksi Talikkalassa),
kauppaoppilaitos, merikoulu, sahateollisuuskoulu,
teollisuuskoulu, kirkkomusiikkiopisto,
musiikkiopisto. Viipurin Museo. Viipurin
Näyttämö y. m. teattereja, Tyrgils
Knuutinpojan ja Mikael Agricolan patsaat.
Piispanistuin. Hovioikeus, 48,988 as.
(1927), joista ruotsink. n. 3,500. —
Suomenvedenpohjassa oli kauppapaikka
jo ennen Tyrgils Knuutinpojan
ristiretkeä (1293). Hänen perustamansa linnan
turviin syntyi kaupunki, joka kävi
hansakauppiaiden välityksellä vilkasta
ulkomaankauppaa. V. sai kaupunginoikeudet
1403. 1640-luvulla V. oli maan
huomattavin kauppakaupunki. V. on usein ollut
sodan jaloissa, esim. 1495 („Viipurin
pamaus"), 1710, jolloin se v:een 1812
joutui venäläisten valtaan, ja 1918, jolloin
sen valloittaminen oli vapaussodan
viimeinen suurtaistelu. V. on ollut sekä
meren- että maanpuolelta linnoitettu
kaupunki ja on sitä osittain vieläkin.
[Ruuth (1904-08).] ks. kuvaliitettä,
p. 1280.

Viipurin esikaupunkikysymys. Sen
Valtioneuvosto ratkaisi 1922 siten, että
esikaupungit liitetään 3 erässä Viipurin
kaupunkiin. V. 1924 liitettiin Papula,
Huusniemi, Karjalan esikaupunki,
Tiiliruukki, Kangasranta, Kolikkoinmäki ja
Talikkala; 1928 liitettiin Kelkkala,
Liimatta ja Maaskola; 1933 liitetään
jäljelläolevat esikaupungit ja Monrepos’n tila.
Esikaupunkien liittämisen jälkeen Viipuri tulee
olemaan asukasluvultaan Suomen toinen kaupunki.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>