Full resolution (TIFF)
- On this page / på denna sida
- Világos-Vilhelm
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has been proofread at least once.
(diff)
(history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång.
(skillnad)
(historik)
Világos [-āgoš], paikkakunta
Romaaniassa (aiemmin Unkarissa), Aradin
kaupungista 26 km koilliseen. Siellä Görgey
(ks. t.) antautui venäläisille 1849.
Vilajeetti (turk.), turk.
kenraalikuvernöörikunta.
Wilamowitz-Möllendorff [-mō’vits],
Ulrich von (s. 1848), saks. klassillinen
filologi, prof. Berliinissä 1897-1922.
Häntä pidetään nykyajan ete vimpana
kreikan kielen ja kirjallisuuden
tuntijana. Teoksia: „Einleitung in die
griechisehe Tragödie", „Die griechische
Litteratur des Altertums", „Ilias und
Homer", „Platon", käännösjulkalsu
„Griechisehe Tragödien".
Wilberforce [ui’lbəfōs], William
(1759-1833), engl. ihmisystävä. Sai 1807
aikaan parlamentinpäätöksen orjakaupan
lakkauttamisesta Englannin alusmaissa;
toimi menestyksellisesti orjakaupan
lopettamiseksi muuallakin.
Wilbrandt [-nt], Adolf von
(1837-1911), saks. kirjailija. Toimi 1881-87
Wienin Burgteatterin johtajana. Kirjoittanut
näytelmiä, kuten „Der Meister von Palmyra",
runoja ja romaaneja, kuten „Die Osterinsel"
ja „Die Rothenburger".
Wild [vilt], Heinrich (1833-1902),
sveits.-ven. fyysikko, uudenaikaisen ilmatieteen
luojia. Kehittänyt ja parantanutm ilmat, ja
maamagneettisia mittausvälineitä ja -menetelmiä.
Wildbad [viltbāt], kaup. ja
kylpypaikka Württembergissä, Saksassa.
Lämpimiä lähteitä, teoll. 5,000 as.
Wilde, Eduard (s. 1865), vir.
kirjailija, lähettiläänä Saksassa 1919-21.
Julk. realistiset yhteiskunnalliset romaanit
„Külmale maale", „Mahtra sôda" (suomen.
„Mahtran sota"), „Kui Anija mehed Tallinnas
käisid", „Prohvet Maltsvet", novelleja, romaanin
„Mäenkylän maitomies" ja huvinäytelmän
„Vihtahousu" (suomen:t). W. on Viron
huomattavimpia kirjailijoita. —
 |
E. Wile.
|
Wilde, Jakob (1679-1755),
saks.-ruots. historioitsija. Julk. tutkimuksia
m. m. Ruotsin oikeudenhistorian alalta, kuten
„Sueciæ historia pragmatica", „Sveriges beskrifna
lagars grund, art och upprinnelse". —
Wilde [ua’ild], Oscar (1856-1900),
irlantilaissynt. engl. kirjailija. W. oli Lontoon
seurapiirien suosikki, kunnes hänet 1895
siveellisyysrikoksesta tuomittiin 2 v:ksi
kuritushuoneeseen; eli loppuikänsä Pariisissa
salanimeä käyttäen. W. on häikäisevä muototaituri;
kauneuden palvonta oli hänelle pääasia.
Teoksia suomen.: „Dorian Grayn muotokuva",
vankeudessa kirjoitettu tunnustuskirja „De
Profundis", näytelmä „Ihanne-aviomies",
satukokoelma „Onnellinen prinssi", sitäpaitsi
on Suomessa esitetty näytelmät „Lady
Windermeren viuhka" ja „Salome", muita:
runoelma „Ballad of Reading Gaol" (ruotsin.).
[Sherard (engl., 1902; ruots., 1906); Harris
(engl., 1918).]
 |
Oscar Wilde.
|
Wildeman, Arvid Tönnenpoika
(k. 1617), Viipurin linnanisäntä 1603-17,
aik. Sigismundin laivaston amiraalina
Suomessa. Valloitti 1611 Käkisalmen.
[Anteli (Skr. utg. af Sv. Litt.-sällsk.
i Finland CV, 1911).]
Wildenbruch [-ūh], Ernst von
(1845-1909), saks. kirjailija, Teoksia:
hist. näytelmät „Die Karolinger", „Die
Quitzows", „Die Rabensteinerin", kertomus
„Der Meister von Tanagra", runoja ja balladeja,
m. m. „Noidan laulu" (suomen.).
Wildenwey [-ei], Herman
Teodor (s. 1887), norj. kirjailija. Julk.
runokokoelmia, näytelmiä ja novelleja.
Wildgans [vilt-], Anton (s. 1881),
itäv. kirjailija. Julk. runokokoelmat
„Herbstfrühling", „Die Sonette an Ead",
„Mittag", näytelmät „Armut", „Liebe",
,,Dies iræ", „Kain".
Wild von Hohenborn [vilt fon hōən-],
Adolf (s. 1860), saks. kenraaliluutnantti.
Yleisesikunnan päällikön apulaisena 1914,
sotaministerinä 1915-16.
Wilén [vilē’n], Gustaf Wilhelm
(1835-1919), turkulainen kirjanpainaja
ja lahjoittaja.
Vilhelm (holl. Willem), Alankomaiden
kuninkaita. — 1. V. I (1772-1843), hallitsi
1815-40. Taisteli Napoleonia vastaan, tuli
Wienin kongressin päätöksellä Alankomaiden
kuningaskunnaksi yhdistetyn Hollannin ja Belgian
hallitsijaksi sekä Luxemburgin suurherttuaksi.
Ristiriita vapaamielisten kanssa aiheutti V:n
luopumisen kruunusta 1840. — 2. V. II (1792-1849),
hallitsi 1840-49. — 3. V. III (1817-90), hallitsi
1849-90
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Project Runeberg, Mon Dec 11 15:16:43 2023
(aronsson)
(diff)
(history)
(download)
<< Previous
Next >>
https://runeberg.org/pieni/4/0714.html