Pieni Tietosanakirja / IV. San Remo - Öölanti / 1285-1286 (1925-1928) Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
	Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Vilhelm-Vilhelm Sabinalainen

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>

Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

Vilhelm (holl. Willem),
Alankomaiden maaherroja, Oranian prinssejä.
— 1. V. I Vähäpuheinen (1533-84),
Alankomaiden itsenäisyyden perustaja.
Peri 1544 Provencessa olevan Orangen (Oranian)
ruhtinaskunnan. Ryhtyi vastustamaan Espanjan
sortovaltaa, hollantilaisten ylipäällikkö
vapaustaistelussa v:sta 1572, murhattu.

Vilhelm I Vähäpuheinen.

— 2. V. II (1626-50), Alankomaiden maaherra
1647-50. — 3. V. III ks. Vilhelm III,
Englannin kuninkaita. — 4. V. IV (1711-51),
Alankomaiden maaherra 1747-51. — 5. V. V
(1748-1806), Alankomaiden maaherra v:sta
1751, pakeni 1795 Englantiin.

Vilhelm (engl. William), Englannin
kuninkaita. — 1. V. I Valloittaja
(n. 1027-87), Normandian herttua v:sta 1035
(hallitsi v:sta 1046). Valloitti 1066 Englannin
ja kruunattiin kuninkaaksi. Toimeenpani Englannissa
normannilaisen läänityslaitoksen ja teki ranskan
Englannin viralliseksi kieleksi. — 2. V. II
Punainen (1056-1100), hallitsi
1087-1100, V. I:n nuorempi poika. — 3. V. III
(1650-1702), Oranian prinssi, Alankomaiden
käskynhaltijan Vilhelm II:n ja Englannin
Kaarle I:n tyttären poika. Alankomaiden
armeijan ja laivaston päällikkö v:sta 1672,
maaherra v:sta 1674. Nai 1677 serkkunsa Marian,
Jaakko II:n tyttären ja kutsuttiin 1688
Englantiin, jonka hallitsijaksi hänet
tunnustettiin Jaakko II:n paettua. V. oli
huomattava valtiomies; hänen ansiokseen
on lähinnä luettava Alankomaiden
pelastuminen koko Euroopan vapautta
uhkaavan Ranskan käsistä. — 4. V. IV
(1765-1837), hallitsi 1830-37.

Vilhelm (1532-92), Hessen-Kasselin
hallitsija, tunnettu tähtien tutkijana.

Vilhelm, Saksan keisareita, —
1. V. I (1797-1888), Preussin kuninkaana
1861-88, Saksan keisarina 1871-88.
Veljensä lapsettoman Fredrik Vilhelm IV:n
noustessa valtaistuimelle 1840 V. tuli
kruununprinssiksi ja hoiti hallitusta
1858-61 edellisen tultua mielisairaaksi.
Bismarckin avulla ja hänen tahtoonsa
taipuen V. toteutti sotalaitoksen
uudistuksen huolimatta eduskunnan
vastustuksesta ja pyrki Saksan yhdistämiseen
Preussin johdolla, mikä onnistuikin 1871,
jolloin V. julistettiin Saksan keisariksi.

Vilhelm I.

Vilhelm II.

[Wiegler (saks., 1927).] — 2. V. II (s. 1859),
Preussin kuningas ja Saksan keisari 1888-1918;
isänsä Fredrik III:n seuraaja. V. alistui
ensin Bismarckin johtoon, mutta syrjäytti hänet
1890. V. vahvisti Saksan puolustuslaitosta,
vars. sen laivastoa. Kun Saksa 1918 ryhtyi
aseleponeuvotteluihin, vaativat
ympärysvallat ja vasemmistopuolueet V:iä
luopumaan valtaistuimesta, mihin hän suostui
ja pakeni Hollantiin asettuen ensin
Amerongeniin ja 1920 Doorniin. Puolisot:
Auguste Viktoria (ks. t.) ja v:sta
1922 Reussin prinsessa Hermine
(s. 1887). Julk. „Tapauksia ja henkilöitä
vuosilta 1878-1918". [Ludwig (1928).]

Wilhelm, Saksan ent. kruununprinssi,
ks. Friedrich Wilhelm.

Vilhelm (s. 1884), ruots. prinssi,
kuningas Kustaa V:n poika, Södermanlandin
herttua. Julk. matkakuvauksia, runokokoelmia,
novelleja ja näytelmiä („Ombord").

Vilhelmiina (holl. Willemina)
(s. 1880), Alankomaiden hallitseva kuningatar
v:sta 1890. Puoliso v:sta 1901 Mecklenburg-Schwerinin
herttua Henrik (s. 1876). Avioliitosta on 1909
syntynyt tytär Juliana (kruununperillinen).

Vilhelmiina.

Wilhelmj, August (1845-1908),
saks. viulutaituri. Konsertoinut eri puolilla,
maapalloa (myös Helsingissä).

Wilhelms, Carl (s. 1889), suom.
kuvanveistäjä. Saanut ensim. palkinnon Kiven
patsaskilpailussa (1928), mutta patsasta ei
W:ltä tilattu.

Vilhelm Sabinalainen (k. 1251),
Sabinan kardinaalipiispa. Piti paavin
legaattina 1248 Skänningessä
kirkolliskokouksen, jonka kautta Ruotsin

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>