Pieni Tietosanakirja / IV. San Remo - Öölanti / 1287-1288 (1925-1928) Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
	Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Wilhelmsburg-Viljankuivatus

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>

Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

kirkko läheisesti liitettiin Roomaan. Vv.
1225-26 V. S. oli paavin legaattina käynyt
Liivinmaalla ja Virossa järjestämässä
sikäläisiä kirkollisia oloja.

Wilhelmsburg, kunta Preussissa,
Hannoverissa, Elben saarella, Hampurin
ja Harburgin välillä. Vehnämyllyjä ja
muita suuria teollisuuslaitoksia. 25,000 as.

Wilhelmshaven [-āfen], kaup.
Preussissa, Hannoverin maakunnassa,
Pohjanmeren Jadelahden rannalla, Emsin-Jaden
kanavan suussa. Sotasatama, vapaasatama.
Laivanrakennusta, koneteoll. 30,000 as.

Wilhelmshöhe [-öe], huvilinna
Preussissa, Hessen-Nassaussa, läh. Kasselia.
Linnassa pidettiin Napoleon III:ta vankina
1870-71.

Wilhelmson, Carl (s. 1866), ruots.
taidemaalari. Kuvannut Bohuslänin kalastajia,
Espanjan kansanelämää ja maalannut muotokuvia.

Wilhelmstrasse [-št-], Berliinin katu,
jonka varrella on Saksan ulkoministeriö;
nimitystä käytetty myös Saksan ulkoministeriöstä.

Vilho, Oskar (1840-83), näyttelijä,
alk. Gröneqvist, Suom. Teatterin
alijohtaja 1872-79.

Wilija, Niemenin lisäjoki Puolassa ja
Liettuassa, laskee Kaunasin kohdalla Niemeniin.

Viljakkala, kunta Turun ja Porin
läänissä, Satakunnassa, Hämeen läänin
rajalla; 203,5 km², 2,741 as. (1927).

Viljakoi (Tinea granella), vähän
vaatekoita suurempi, ruskean- ja
valkoisenkirjava koiperhonen. Toukka on
viljavarastojen pahimpia tuholaisia;
kovertaa jyvät ontoiksi ja kietoo ne hienolla
seittirihmalla ulostuksien kera palleroiksi.
Talvehtii kotelona,

Viljandimaa, maakunta Keski-Virossa.

Viljankuivatus. Viljaa kuivatettaessa
vähennetään sen kosteudenpitoisuus
10-14 %:iin. Kosteus haihdutetaan
luonnollisessa tai keinotekoisessa vedossa tai
tyhjiössä. Siemenviljoille ja mallasohrille
käytetään korkeintaan 50°, käyttö- ja
syöttöviljoille jopa 80°, vieläpä
200-300°. — Vilja kuivattiin ennen
puimattomana riihessä, mallasjyvät puituina
saunan tai kuivatushuoneen lauteilla.
Nykyaikaisia kuivatuslaitteita ovat
seuraavat. Vinohyllykuivaajassa
on joukko vinopmtaisia hyllyjä rivissä
toistensa yläpuolella siten, että vilja
johtosuppilosta valuu hyllyltä hyllylle,
kunnes se laitteen alapäästä tyhjennetään
säkkeihin. Kuuma ilma virtaa alhaalta
ylöspäin ja johdetaan hyllyrivin läpi.

Kuivatuskaapeilla varustettu riihi.

Meikäläiset v.-laitteet ovat useimmat
tätä periaatetta. Seulakuivatuslaitteissa
on poikkipinnaltaan ympyrän tai suorakaiteen
muotoinen pystysuora torvi, jonka sisällä on
toinen ahtaampi samanlainen. Torvien sivuissa
on seuloja tai reikiä. Vilja kaadetaan torvien
väliin ja sisäpuoleiseen torveen johdetaan
kuumaa ilmaa, joka kulkeutuu torvien ja viljan
läpi ulkoilmaan. Kirstukuivaajissa vilja on
kirstunmuotoisessa säiliössä, jonka yläosasta
kuuma ilma tunkeutuu viljan läpi kirstun
alaosaan poistuen sitä kautta. Silinteri- l.
lieriökuivaajassa on 6-10 m pitkä 1-1,5 m:n
läpimittainen vaakasuora pyörivä lieriö, jonka
sisäseinässä on laitteita viljan sekoittamiseksi ja
kuljettamiseksi toisesta päästä toiseen. Kuuma
ilma puhalletaan polttokaasuihin sekaantuneena
lieriöön, jonka toisessa päässä on puhallin ja
tomunkokooja. Vilja kulkee samaan suuntaan kuin

Maulan kuivatuslaite.

kuuma ilma, Kaksoislieriökojeessa vilja
kulkee ensin toisessa lieriössä vastavirtaan ja
sitten toisessa myötävirtaan. Lieriöt on
usein jaettu sokkeloihin ja eräiden sisällä on
höyryllä lämpiäviä, pituussuunnassa olevia putkia,
joiden kuumille pinnoille jyvät lieriön
pyöriessä putoavat ja siitä kuivuvat.

Viljankuivaajan kuivatuspatteri.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>