Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Virtsaputki-Virvoitusjuomat
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has been proofread at least once.
(diff)
(history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång.
(skillnad)
(historik)
takaosan tulehtumisesta, prostatan
liikakasvamisesta, munuaisvioista,
hermostovioista y. m.
Virtsaputki, virtsatorvi,
virtsarakosta ulos johtava putki, naisilla
3-5 cm, miehillä 10-12 cm pitkä.
Virtsarakko, virtsan säiliörakko.
Ihmisen v. on lantiossa; siihen mahtuu
tavallisissa oloissa n. 700 cm3 nestettä,
poikkeustapauksissa enemmän kuin 2 kertaa
niin paljon. V:n taudeista mainittakoon:
1) Rakkokatarri, pintapuolinen
rakon limakalvon tulehdus virtsapakotuksineen,
jolloin virtsa on liman ja
epiteelisolujen samentamaa; sen syinä
ovat useimmiten ärsyttävät ravintoaineet
tai lääkkeet. Jos tulehdus jatkuu
limakalvoa syvemmälle, seuraa 2) varsinainen
rakkotulehdus, jolloin virtsassa
lisäksi aina on runsaasti mätäsoluja,
usein verta, joskus kudosriekaleitakin.
Sairas kärsii kipuja ja taajaa virtsapakotusta;
usein on kuumettakin, varsinkin silloin,
kun virtsa käy kovin sameaksi
ja löyhkääväksi. Taudin syinä ovat miltei
aina bakteerit. Lisäksi rakkokivet ja
muut rakkoon joutuneet vieraat esineet
miltei aina aiheuttavat rakkotulehduksen.
Samoin se us. liittyy (vanhain miesten)
prostatan suurentumiseen sekä rakon
halvautumiseen, 3) Rakkokouristus,
puuskittain tai hetkellisesti esiintyvä
kiusallinen rakon tyhjentämispakotus
(ärsyttävien juomain, hermohäiriöiden tai
selkäydinvikain seurauksena). 4) Rakkohalvaus
johtuu selkäytimen loukkautumisesta tai
taudeista, joskus hysteriasta
tai järjettömän pitkällisestä
virtsatarpeen pidättämisestä. Oireita:
virtsaumpi, jota pian seuraa virtsan
tihkuminen tipoittain. 5) Rakon
kasvannaisista ovat tavallisimmat
hetulamaiset tai pehmeän syylämäiset
papilloomat, joihin usein tulee syöpä.
Rakkokasvainten ensimmäisenä oireena ovat
useimmiten epäsäännölliset verenvuodot
rakkoon. 6) Rakkokivet (ks.
Virtsakivet).
Virtsasakka syntyy osittain
virtsassa olevien kem. aineitten
saostumisista, osittain elimistön
sairaalloisuuksista. Virtsa-, fosfori- ja
oksaalihappoiset suolat saostuvat, kun niitä on
virtsassa tavallista runsaammin, tai kun
virtsan happamuus on muuttunut, mikä
saattaa tapahtua terveilläkin henkilöillä.
Tällöin virtsahappoiset sakat liukenevat
lämmittämällä, fosforihappoiset etikkahappoon
ja oksaalihappoiset suolahappoon. Ellei
sakka häviä näillä keinoilla
on se limaa, bakteereja, märkää tai
muita orgaanisia aineksia ja johtuu
jostakin virtsaelinten sairaudesta.
Virtsjärvi, Vörtsjärvi (ks. t.).
Virtuaalisen siirrynnän laki,
virtuaalisten l. oletettujen
nopeuksien laki, sääntö, jonka avulla
voidaan tutkia kappaleryhmän ja siihen
vaikuttavien voimien tasapainoehtoja.
Voiman vaikutuspisteen oletetussa
siirtymässä kulkeman matkan ja voiman
tämän suuntaisen komponentin tulo on
virtuaalinen momentti. Tasapainon
ehtona on, että oletetussa siirrynnässä
virtuaalisten momenttien summa on nolla.
Virtuoosi (it.), taituri.
Virtus (lat.), hyve, kunto; rohkeus.
Virulentti (lat.), elinvoimainen;
bakteereista: tartuntakykyinen.
Virumaa, maakunta Koillis-Virossa,
Suomenlahden rannalla ja Venäjän rajalla.
Virus (lat.), bakteerien ja muiden
mikro-organismien synnyttämä myrkky.
Myös tautien tartunta-aineen nimitys.
Virvatulet, San-Elmon tulet,
Pyhän Elmin tulet, etenkin
vuorilla, kirkontornien huipuissa,
ukonsyöttien kärjissä y. m. usein juuri ennen
ukkosilmaa tai sen jälkeen näkyvät
hehkuvalot; johtuvat sähkön purkauksesta
kärjistä. Myös merellä näkee v:ia
raakapuiden ja mastojen latvoissa. Ilmiö
on vaaraton. — Suoperäisillä mailla
lähellä maanpintaa näkyvien v:n luonne
on epävarma.
Virvilä (Ervum), hernekukkaisten
heimoon kuuluva kasvisuku, jonka tärkein
laji on kylvö-v. l. linssi (E. lens).
Tällä on 4-6-pariset lehdet, pienet sinivalkoiset
kukat, 2-siemeniset palot ja litteät siemenet.
Viljellään Keski- ja Etelä-Euroopassa siementensä
vuoksi, joita syödään kuin herneitä. Meillä
linssiksi sanottu kauppatavara on nuoria,
kuivattuja sokeriherneitä.
 |
Kylvövirvilä, vas. kukkia ja palkoja kantava latva, oik. siemen (ylh.) ja palko (alh.). |
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
