Pieni Tietosanakirja / IV. San Remo - Öölanti / 1327-1328 (1925-1928) Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
	Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Vis-Visentti

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>

Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

Vis (lat.), voima, — Vis inertiæ,
jatka vaisuuden voima. — Vis major,
ylivoimainen tapahtuma, force majeure
(ks. t.). — Vis vitalis, elämänvoima,
vrt. Vitalismi.

Visa, niveräinen puunlaatu, jossa
säteittäisesti kiemurtelevia ruskeita,
osaksi onttoja juovia ja näiden lähistössä
vaaleahkoja kyljestymämuodostuksia. —
V. on erotettava niverästä, jossa
solukot, useimmin puristuksen vaikutuksesta,
eri tavoin mutkittelevat, mutta josta
ruskeat juovat puuttuvat. — Visakoivu on
koivu, jossa visautuminen esiintyy
taudin tavoin. Se on raskaampaa, kovempaa
ja sitkeämpää sekä juovikkuutensa vuoksi
kauniimpaa kuin normaalinen koivupuu
ja sitä käytetään moninaisiin puuteollisuuden
tuotteisiin. vrt. Koivu.

Visapallonheitto, meillä vuosisadan
1:sellä kymmenluvulla käytännössä ollut
urheilulaji. Pallo oli läpimitaltaan 7 cm
ja painoi 150 g.

Vis-à-vis [vizavī’] (ransk.),
vastakkain, vastapäätä oleva; vastapari
tanssissa.

Visayasaaret, Filippiinien saariryhmä,
Luzonin ja Mindanaon välissä. Suurimmat
ovat Panay, Cebu ja Negros. Saarilla asuu
alhaisella kulttuuritasolla elävä
malaijilaisheimo visaya.

Visby [vīsby], Gotlannin ainoa kaup.,
saaren länsirannalla, Piispanistuin. Matkailu-
ja kylpypaikka. Säilyttänyt keskiaik. leimansa.
Se on 1200-luvulla rakennetun tornein ja portein
varustetun kehämuurin ympäröimä. Visborgin
keskiaik. kirkon rauniot. Us. keskiaikaisia
kirkkoja y. m. rakennuksia, 10,000 as.
— V. oli keskiajalla tärkeä kauppakaup.;
1100- ja 1200-luvulla se oli Hansaan kuuluva
melkein itsenäinen tasavalta.

Visby. Muuria torneineen.

Viscacha, viskatša (ks. t.).

Vischer [fi-], Friedrich
Theodor (1807-87), saks. esteetikko ja
runoilija. Pääteos: „Aesthetik oder Wissenschaft
des Schönen" (1847-58). Julk. myös tunnustusromaanin
„Auch Einer" ja satiirin Goethen ,,Faustin"
toisesta osasta. — Vischer, Peter
(n. 1455-1529), saks. kuvanveistäjä, toimi
Nürnbergissä. Töitä: arkkipiispa Ernstin
hautamuistomerkki Magdeburgissa, P. Sebalduksen
hautamuistomerkki Nürnbergissä (pääteos),
korkokuvat Maarian kruunaus ja Fredrik
Viisas. V. oli Saksan renessanssiveistotaiteen
omintakeisin ja etevin edustaja.

Wisconsin [uisko’-], valtio (v:sta
1848) Yhdysvaltain pohjoisosassa, Michigan-järven
länsipuolella; 145,205 km², 2,65 milj. as.
(suomalaisia n. 13,000). Viljanviljelystä,
karjanhoitoa, myllyteoll. Pääkaup. Madison.

Wisconsin River [uisko’nsin rivə],
joki Yhdysvalloissa, Wisconsinin valtiossa,
Mississippi’n lisäjoki. Pituus 960 km.

Visconti [-o’-], lombardilainen
aatelissuku, joka liittyy läheisesti Milanon
historiaan keskiajan loppupuolella. M. m.
Gian Galeazzo (1347-1402) hallitsi
Milanoa v:sta 1378 ja sai herttuanarvon
1395. Hänen poikansa Filippo Maria
(1391-1447) oli viimeinen Milanoa hallinnut V.

Visconti [-o’-], Ennio (1751-1818),
it. muinaistutkija, Louvren taidekokoelmien
hoitaja ja prof. Pariisissa v:sta
1799. Julk. klassillista arkeologiaa
koskevia teoksia, m. m. „Iconographie grecque"
ja „Iconographie romaine". — Visconti,
Louis (1791-1853), ransk. arkkitehti,
E. V:n poika. Suunnitellut Louvren laajennustyöt
ja Napoleonin haudan Invalidikirkossa,

Viscount [vaikaunt] (engl.),
varakreivi. vrt. Vicomte.

Viseeraus, jonkin asiakirjan
tarkastus, varsinkin passin tarkastus ja
varustaminen maahantuloleimauksella eli
viisumilla. Viisumipakko on poistettu
toiselta puolen Suomen, toiselta puolen
Tanskan (ja Islannin), Saksan, Viron,
Latvian, Itävallan, Japanin, Ruotsin,
Tšekko-Slovakian, Alankomaiden sekä
Belgian väliltä.

Visentti, eurooppalainen biisoni
(Bison europœus), 3,5 m pitkä,
lähes 2 m korkea ja n. 700 kg painava
märehtijä. Turkki tiheä, tummanruskea,
leuassa ja kaulassa riippuu pitkä kihara
harja. Sukupuuttoon kuoleva laji, jota
nyk. elänee luonnonvaraisena vain
joitakuita yksilöitä Kaukaasiassa; sitäpaitsi

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>