Pieni Tietosanakirja / IV. San Remo - Öölanti / 1333-1334 (1925-1928) Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
	Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Wittelsbach-Viurila

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>

Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

valtiomies, kreivi. Rahaministerinä 1893-1903
toteutti kultakantaan siirtymisen ja
valtion viinamonopolin, edisti teollisuutta,
rakennutti m. m. Siperian rautatien. Toimi
1905 Venäjän edustajana rauhanneuvotteluissa
Japanin kanssa. Pääministerinä 1905-06,
jolloin hänen ansiostaan lokakuun manifesti
(ks. t.) julkaistiin.

Wittelsbach [-ah], baijerilainen
ruhtinassuku. Kreivi Otto von W. sai 1180
Baijerin herttuakunnan ja hänen
poikansa Otto II avioliiton kautta
Rein-Pfalzin. V. 1329 suvun alueet jaettiin
Pfalzin ja 1777 sammuneen Baijerin
sukuhaaran kesken. Edelliseen kuuluva
Pfalz-Zweibrückenin haara hallitsi Ruotsia
1654-1720 sekä Pfalzia ja Baijeria 1799-1918.

Wittenberg, kaup. Preussissa, Elben
varrella. Vaaliruhtinaan linna, ent.
augustinolaisluostari, jossa Luther-talo.
Linnan ja yliopiston kirkossa ovat
Luther, Melanchthon ja Fredrik Viisas
haudattuina. Yliopisto (1502-1813). 24,000 as.

Wittenberg. Luther-talo.

Wittenberg [-bärj], Arvid
(1606-57), suom, sotamarsalkka, kreivi. Otti
osaa 30-vuotiseen sotaan. Joutui vangiksi
Nördlingenin taistelussa, oli mukana
Banérin sotaretkillä sekä tämän kuoltua
Pfuelin ja Wrangelin kera väliaikaisena
ylipäällikkönä, tämän jälkeen Torstenssonin
alaisena vaikutti tehokkaasti Leipzigin
(1642) ja Jankowin voittoihin. V. 1655
W. määrättiin Pommerin käskynhaltijaksi. Sam. v.
syttyneessä Puolan sodassa W. oli Kaarle X
Kustaan lähin mies, voitti Puolan
armeijan, valloitti Krakovan ja määrättiin
Varsovan päälliköksi, jossa hänen oli
antauduttava sitkeän puolustuksen
jälkeen 1656; kuoli puolalaisten vankina.

Arvid Wittenberg.

Vitterhets-, historie- och antikvitetsakademien
[-ēts- -tū’r- -tētsakadē-], Tukholmassa,
Kustaa III:n 1786 perustama kirjallinen seura
jatkoksi hänen äitinsä Loviisa Ulriikan 1753
perustamalle Vitterhets-akademienille. Sen
päätehtävänä on muinaismuistojen hoitaminen.
Sen alaisia ovat m. rn. valtion hist. museo ja
rahakabinetti.

Wittgenstein [-štain], Ludwig
Adolf Peter (1769-1843), Sayn-W.-Ludwigsburgin
ruhtinas, ven. sotapäällikkö. V. 1812 W. oli
Napoleonia vastaan taistelevan Venäjän pohjoisarmeijan
päällikkönä, 1813 venäläis-preussilaisen
armeijan päällikkönä (erosi Bautzenin
tappion johdosta), 1828-29 ylipäällikkönä
Turkin sodassa.

Witting, Rolf (s. 1879),
merentutkija, Suomen Merentutkimuslaitoksen
johtaja, professori. Julkaisuissaan
käsitellyt meren virtausilmiöitä, vuorovettä,
maankohoamista y. m. Kulkulaitosten
ja yleisten töiden ministerinä 1924-25.

Vittoria [-ō-]. 1. Kaup. Italiassa,
Sisilian eteläosassa. Silkki- ja viinikaupan
keskus. Satamakaup. Scoglitti. 33,000
as. — 2. ks. Vitoria.

Vittorio [-ō’-], kaup. Pohjois-Italiassa.
22,000 as. — Lokak. 1918 käytiin kaupungin
lähistöllä kiivaita taisteluita, joita
sanotaan Vittorio Veneton taisteluksi.

Wittrock, Veit Brecher (1839-1914),
ruots. kasvitieteilijä, v:sta 1879
Bergiuksen puutarhan esimies. Levätutkija,
myöhemmin selvitteli eräiden Linnén
kasvilajien muotorikkautta.

Wittstock [-š-], kaup. Preussissa,
Berliinistä luoteeseen. 8,000 as. — W:ssa
Banérin johtamat ruotsalaiset voittivat
1636 itävaltalaiset ja saksilaiset.

Witwatersrand, harjanne
Etelä-Afrikassa, Lounais-Transvaalissa.
Kuuluisa 1886 löydetty kulta-alue.

Viuhkaholvi, suppiloholvi,
ruoteita lähtökohdasta viuhkantapaisesti
lisäämällä ristiholvista kehitetty
holvimuoto; tavallinen vars. Englannissa.

Viulu, jousisoittimista tärkein ja
ilmeikkäin, on n. 1480-1530 kehittynyt
keskiaikaisesta viola- (ks. t.) soittimesta.
Viulun rakenne kehittyi huippuunsa
Pohjois-Italiassa 1600-1700-luvuilla (Amati,
Guarneri, Stradivari). V:ssa on 4 kieltä
(g, d¹, a¹, e²). Orkesterissa v:t
jakautuvat tav. kahteen ryhmään. [Hedlund (1926).]

Viurila, kartano Halikossa, Armfelteilla.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>