Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Vivaario-Wlasoff
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has been proofread at least once.
(diff)
(history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång.
(skillnad)
(historik)
Vivaario (lat.), elävien eläinten
hoitosäiliö; tav. akvaarion ja terraarion
yhdistelmä.
Vivace [ā-’tše] (it.), mus., eloisasti,
vilkkaasti; vivacissimo [-tši’-],
erittäin vilkkaasti.
Wivallius [-a’-], Lars (1605-69),
ruots. runoilija. Joutui vangiksi Kajaanin
linnaan, koska väärää nimeä käyttäen oli
nainut aatelisneidon. Sepitti siellä
vapaudenrakkautta ja raikasta luonnontunnetta
osoittavia runoja. [Cederberg, „Kaksi
Kajaaninlinnan vankia" (1923).]
Vivat (lat,), eläköön!
Vive [vīv] (ransk.), eläköön!
Vives [vī-], Juan Luis (Joannes
Ludovicus) (1492-1542), esp.
kasvatustieteilijä. Oleskeli pääasiassa
Alankomailla. Luopui Erasmuksen
vaikutuksesta skolastiikasta ja muuttui
innokkaaksi humanistiksi. V. tehostaa, että
opetusmenetelmän on mukauduttava
oppilaan kehitykseen, korostaa äidinkielen
ja ruumiinharjoitusten sekä naissivistyksen
merkitystä. Niinikään hän vaatii, että
valtion on pidettävä huolta köyhistä
ja lasten opettamisesta. V:n vaikutus on
ollut sangen suuri.
Viviani [-nī’], René (1863-1925),
ransk. poliitikko, sosialisti. Työministerinä
1906-10, opetusministerinä 1913-14, pääministerinä
1914-15, oikeusministerinä 1915-17.
Vivianiitti, rautasini, tuoreena
väritön, ilmassa pian sinistyvä kivennäinen,
kokoomukseltaan rautafosfaattia. Esiintyy
joskus, pitkähköinä kiteinä, tavallisimmin
multamaisina massoina saven seassa. Suomessa
sitä on monin paikoin, mutta ei missään runsaasti.
Vivipaarinen (lat.), eläviä poikasia
synnyttävä eläin; myös kasvi, jonka
siemenet tai itusilmut itävät jo emokasvin
yhteydessä ollessaan.
Vivisektsioni (lat.), tieteellisessä
tarkoituksessa suoritettu kokeilu elävillä
eläimillä joko fysiologisten ilmiöiden
tutkimiseksi tai seerumien vaikutusten
toteamiseksi.
Vivo [-ī-] (it.), mus., eloisasti.
Vivos voco, mortuos plango, fulgura frango
(lat,), „elossa olevia kutsun, kuolleita
valitan, salamat murran", kirkonkelloissa
usein tavattava kirjoitus; Schillerin
„Lied von der Glocke" nimisen runoelman motto.
Vivööri (ransk.), elostelija.
Vjatka. 1. Joki Itä-Venäjällä, laskee
oikealta aliseen Kamaan. 1,085 km pitkä.
— 2. Kuvernementti Itä-Venäjällä, 2,3
milj. as., osa votjakkeja, tšeremissejä ja
syrjäänejä. — 3. Kaup. V.-joen rannalla.
Jokisatama. 53,000 as.
Vjernyi, Vernyi (ks. t.).
Vjernoleninsk, Nikolajevin (ks. t.) nyk. nimi.
V-laaksot, poikkileikkauksessaan
V-kirjaimen muotoisista erosionilaaksoista
käytetty nimitys. Vastakohta: jäätikköjen
uurtamat U-laaksot.
Vladikavkaz [-ka’z], Pohjois-Osseettien
ja Ingušien (nimellisesti) autonomisten alueiden
pääkaup., Kaukasuksen pohjoisrinteellä, Terekin
varrella. 74,000 as.
Vladimir [-dī’-], samannimisen
kuvernementin pääkaup. Keski-Venäjällä,
Kljazman ympärillä. Hedelmänviljelystä.
25,000 as. — V. oli 1150-1328 suuriruhtinaiden
pääkaupunkina.
Vladimir, Venäjän ruhtinaita. —
1. V. Pyhä (k. 1015), Svjatoslavin
poika, Novgorodin ruhtinas ja v:sta 980
koko valtakunnan hallitsija. Kastettiin
988 kristinuskoon ja meni naimisiin
kreik. prinsessan kanssa. Levitti
kristinuskoa, jakoi valtakunnan poikiensa
kesken. — 2. V. Monomah (1053-1125),
Kiovan suuriruhtinas 1113-25. Pakotti
alaruhtinaat kuuliaisuuteen. Hänen
hallitusaikansa on Venäjän kiovalaisen
jakson loistoaika.
Vladimirin tähdistö ks. Ritarimerkit.
Vladislav (puol. Wladyslaw),
Puolan kuninkaita. — 1. V. Lokietek
(„Kyynäränmittainen") (1260-1333),
Puolan kuningas. Osa aatelistoa tunnusti
hänet 1288, mutta pian hänet karkoitettiin.
Yhdisti 1312 hajonneen valtakuntansa. —
2. V. II Jagello (1348-1434). Liettuan
suuriruhtinas 1377, kääntyi 1386
kristinuskoon, jolloin otti V:n nimen, nai
Unkarin ja Puolan kuninkaan Ludvig
Suuren tyttären ja perijän Hedvigin ja
kruunattiin Puolan kuninkaaksi.
Liettuassa hallitsi hänen serkkunsa Vitovt
(ks. t.). Voitti Saks. ritariston
Tannenbergissä 1410. Per. Krakovan yliopiston
1400. — 3. V. III (1424-44), Puolan ja
Unkarin kuningas, V. II:n poika ja
seuraaja. Valittiin Unkarin kuninkaaksi
1440. Kaatui Varnassa taistellessaan
turkkilaisia vastaan. — 4. V. IV
(1595-1648), hallitsi 1632-48, Sigismund III:n
poika, V. oli urhoollinen soturi ja
kyvykäs hallitsija.
Vladivostok [-o’k], linnoitettu
satamakaup. Kaukaisen Idän tasavallassa,
Japaninmeren rannalla. Per. 1860. 107,000 as.
Wlasoff, Sergej (1859-1924), ven.
tykistöupseeri, taidemaalari. Ottanut n.
v:sta 1900 osaa taidenäyttelyihin
Helsingissä. Maalannut maisemia m. m.
Suomenlinnasta.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
