Pieni Tietosanakirja / IV. San Remo - Öölanti / 1339-1340 (1925-1928) Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
	Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Wohlgemuth-Voima

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>

Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

Sosvan voguuleja.

käännyttäminen alkoi laajemmassa mittakaavassa
1700-luvulla, mutta pakanalliset katsomukset
sekaantuneina kristillisiin ovat edelleen
vallalla. [Suomen Suku II (1928).]

Wohlgemuth [vōlgemūt], Michael
(1434-1519), saks. taidemaalari ja
taiteellisen puunleikkauksen uranuurtajia.

Wohlin [vulī’n], Nils (s. 1881),
ruots. taloustieteilijä. Tilastotieteen prof.
Upsalassa v:sta 1916, kauppaministerinä
1923-24. Julk. tilastollisia tutkimuksia
Ruotsin maataloudesta.

Voi, maidon rasvasta kirnuamalla tai
täristämällä valmistettu ruoka-aine.
V. sisältää useita rasvalajeja (glyseridejä,
vrt. Glyseriini ja Rasvat),
pääasiallisesti steariinia, palmitiinia ja
oleiinia sekä pienemmässä määrässä kaproni-,
kapriini-, kapryyli- ja voihapon öljymäisiä
glyseridejä. Kolmesta viimeksimainitusta
haposta v. erotetaan muista rasvalajeista,
V:n kokoomus on keskim.: 81,3 %
rasvaa, 15,8 % vettä, 0,6 % valkuaisaineita,
0,4 % maitosokeria ja maitohappoa, 0,1 %
maidon suoloja ja 1,8 % keittosuolaa.
Kerma kirnutaan tuoreeltaan tai hapatettuna.
Tätä ennen se pastörisoidaan, jonka jälkeen
siihen lisätään haponherättäjää aiheuttamaan
maitohappokäymistä. Kirnuamisella saatetaan maidon
rasvapallerot yhtymään n. s. v.-rakeiksi.
Senjälkeen kirnumaito lasketaan pois,
v. pestään, vaivataan ja suolataan sekä
pakataan myyntiä varten. — Vienti-v.
saa sisältää enintään 16 % vettä, sen
tulee olla pastörisoitua, väärentämätöntä sekä
leimattu määrätyillä alkuperä- ja laatumerkeillä
(ks. kuvia). Vienti-v:n tarkastaa Valtion Voin-
ja Juustontarkastuslaitos (Laki

Vientivoin alkuperämerkki.

1/7 1927; Asetus 29/12 1927, Maatalousministeriön
päätökset 29/12 1927 ja 30/12 1927).
V:n viennistä ks. Meijeriliike. —
ks. kuvaliitettä Maitotalous.

Vientivoin tarkastusleima.

Voigt [foiht], Georg (1827-91),
saks. historioitsija. Pääteot: Italian
humanismin esitys ,,Die Wiederbelebung
des klassischen Altertums".

Voihappo, C₃H₇COOH, kahden
keskenään isomeerisen rasvahapon nimitys.
Normaalinen v. esiintyy glyseriiniesterinä
voissa, on epämiellyttävänhajuinen (eltaantuneen
voin haju), öljymäinen neste, kiehumap. 162°.
Sitä syntyy myös v.-käymisen tuloksena sokerista ja
tärkkelyksestä. — Iso-v:oa on esterinä eräissä
kasviöljyissä.

Voijärvi, kunta Vienan Karjalassa,
Muurmannin radan länsipuolella, Kemistä
lounaaseen.

Voikka, Voikaa, Kymin o.-y :n
omistamat teollisuuslaitokset (puuhiomo,
paperitehdas, sulfiittiselluloosatehdas,
sähkövoimakeskusasema) V:n kosken
rannalla (putouksen pituus 693 m,
putouskorkeus 6,6 m, hevosvoimamäärä
keskiveden aikana 26,400) Kuusankosken
pitäjässä. Suuri tehdasasutus. V:aan
johtaa Savon radalta Selänpään aseman
pohjoispuolelta 5 km pitkä normaaliraiteinen
sivurata. Kuva ks. II osa, p. 863-864.

Voikoski. 1. Koski Mäntyharjun
reitissä, Sarkaveden ja Vuohijärven välissä
(putouskorkeus 2,5 m, 1,500 hevosv.),
Mäntyharjun pitäjässä. — 2 Rautatieasema
Kouvolan-Mikkelin rataosalla, Valkealan
kunnassa, 50 km Kouvolasta.

Voikukka (Taraxacum officinale),
keltamykeröinen mykerökukkaisten
heimoon kuuluva kasvi, jolla ontto vana ja
ruusukkeiset lehdet; pähkylöissä
varrellinen hapsihaiven; yleinen rikkaruoho.

Voilà [vualā’] (ransk.), kas tuossa!
— Voilà tout [tū], kas tuossa kaikki,
siinä koko asia.

Voilokki, paksu, huopamainen villakangas.

Voima, liikkeen kiihtyväisyyden aihe.
V. (P) on suhteellinen kappaleen
massaan (m) ja siihen kiihtyväisyyteen (a),
jonka se antaa tälle; sopivin yksiköin
vallitsee yhtälö P = ma. V:n
aiheuttaman kiihtyväisyyden suunta on sama

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>