Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Voimaanpanoasetus-Voima-liitto
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has been proofread at least once.
(diff)
(history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång.
(skillnad)
(historik)
kuin v:n suunta. Geometrisesti v:aa
esitetään vektorilla (ks. t.); useiden
voimien yhteisvaikutus, resultantti, saadaan
vektorianalyysin (ks. t.) menetelmien
avulla. V:n absoluuttinen (C. G.
S.-järjestelmän) yksikkö on dyne
(gcm/sek2). Teknillisessä
mittajärjestelmässä käytetään yksikkönä sitä voimaa,
millä maa vetää puoleensa 1 kg:n
massaa 45° lev. meren pinnan tasalla,
kilogramma-v:aa, lyh. kg*, joka on
9,81 . 105 dyneä.
Voimaanpanoasetus, asetus, joka
sisältää tarkempia määräyksiä jonkin
lain täytäntöönpanosta. V:n antaminen
kuuluu Tasavallan Presidentille, ellei
erikoisesti ole sitä määrätty Valtioneuvoston
tehtäväksi (H. M. 17/7 1919, 28 §).
Voimailu ks. Urheilu.
Voimain riippumattoman vaikutuksen laki,
superpositsioni-prinsiippi,
klassillisen mekaniikan peruslakeja, jonka
mukaan kunkin voiman vaikutus kappaleeseen
on riippumaton muiden mahdollisesti vaikuttavien
voimien vaikutuksesta. Tähän lakiin perustuu
m. m. kiihtyväisyyksien yhdistäminen
vektorianalyysin (ks. t.) sääntöjen mukaan.
Voimainsuunnikas, geom. piirros
kahden voiman, komponenttien l. osavoimien
yhteisvaikutuksen, voimasumman l.
resultantin määräämiseksi. Resultantti on
lävistäjänä siinä suunnikkaassa, jonka
sivuina ovat komponentit. vrt. Vektorianalyysi.
Voimain yhdistäminen ja erottaminen
tapahtuu vektorien yhteenlasku- ja
vähennyslaskusääntöjen mukaan tai
voimainsuunnikasta käyttäen. Resultantin
vaikutuspiste saadaan komponenttien
leikkauspisteenä tai siihen perustuen, että
komponenttien vääntömomentti tähän
pisteeseen nähden on = 0.
Voima- ja Polttoainetaloudellinen Yhdistys,
per. Suomen Höyrykattila-yhdistys-nimisenä
1911, tarkoituksena edistää höyryn ja voiman
taloudellista käyttöä ja tarkastaa tässä
tarkoituksessa jäsentensä tekn. laitteita.
Jäsenluku 31/12 1927 488 ja omat varat n.
1/2 milj. mk.
Voimakaasu, polttomoottorissa
käytetty, kiinteitä polttoaineita
kaasuttamalla saatu kaasu. Näitä ovat
sekakaasu l. dowsonkaasu (ks. t.),
generaattori- l. vesikaasu
(ks. t.), imukaasu (ks.
Imukaasumoottori) sekä mondkaasu.
Voimakenttä, fys., alue, jossa voimat
vaikuttavat. Sen mukaan, minkälaisista
voimista on kysymys, puhutaan painovoima-
(vetovoima- l. gravitatsioni-), magneettisesta
ja sähköisestä kentästä. Jos veto-v:n
jokaiseen pisteeseen piirretään vektori, joka
osoittaa sitä voimaa (kenttävoimakkuutta),
mikä tässä pisteessä kohdistuisi yksikkömassaan,
niin vektorit yleensä muodostavat yhtenäisiä
voimaviivoja. Samoin voidaan sähkö- ja
magneettinen kenttä tehdä havainnolliseksi,
käyttämällä positiivista yksikkövarausta
tai magneettista pohjoiskohtioyksikköä.
Milloin v:ssä on sellaisia pisteitä, joiden
ympärillä kyseelliseen yksikköön kohdistuu
joka suuntaan poistovoima, niin voimaviivat
lähtevät tällaisesta pisteestä (lähteestä);
päinvastoin voimaviivat keräytyvät pisteeseen,
jonka ympäristössä vallitsee vetovoima
(uppoon). — Itse asiassa ei kaikkia
voimaviivoja voi piirtää v:ään. Jotta
voimaviivat samalla antaisivat kuvan
kenttävoimakkuudesta kussakin pisteessä,
on tapana piirtää voimaviivat siten, että
niitä vastaan kohtisuoran pinnan
(tasapinnan, vrt. Potentsiaali)
jokaisen pintayksikön kautta kulkee niin
monta voimaviivaa, kuinka monen
yksikön suuruinen kenttävoimakkuus
sanotussa pisteessä on. Erittäin sopiva on
tällainen piirtäminen senvuoksi, että
mainitut voimat ovat vastakkaisessa
suhteessa etäisyyden neliöön, joten
voimaviivat todella muodostuvat jatkuvista
viivoista, jotka ulottuvat lähteestä
uppoon saakka. Kuta tiheämmässä
voimaviivat jossakin pisteessä ovat, sitä
suurempi kenttävoimakkuus. —
Kenttävoimakkuus saadaan havainnolliseksi
toisella tavalla siten, että voimaviivojen
avulla erotetaan lähteestä uppoon
ulottuvia torvimaisia avaruuden osia,
voimaputkia (Faradayn putket), jolloin
kenttävoimakkuus on vastakkaisessa
suhteessa putken poikkileikkaus-pintaalaan.
— Milloin kyseellisellä voimalla on
potentsiaali, tulee v. vielä havainnollisemmaksi,
kun sille piirretään myös tasapinnat;
voimaviivat ovat silloin näiden suorakulmaiset
trajektoriat. — Kuvia ks. Magnetismi.
Voimakone ks. Kone.
Voimaliima, sakeanko selluloidi- tai
nitroselluloosaliuos. ks. Saponlakka.
Voima-liitto, järjestö, josta urheilullisen
yhteenliittymän muodossa piti tulla sotilaallinen
puolustusvoima Suomelle, per. 1908, hajoitettu
sam. v. Sen johtajat haastettiin oikeuteen, mutta
heidät vapautettiin.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
