Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Vormsi-Vossinansaari
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has been proofread at least once.
(diff)
(history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång.
(skillnad)
(historik)
Vormsi (ruots. Ormsö), Viroon
kuuluva saari Itämeressä, Viron länsirannikolla,
Haapsalun lahden pohjoispuolella, 1,5 km
leveän salmen erottama mantereesta; 94 km2,
n. 2,400 as., joista n. 2,000 ruotsalaista.
Wormsin edikti, keisari Kaarle V:n
ja Saksan valtiosäätyjen 1521 antama
julistus, jolla Luther julistettiin
kerettiläisenä valtion kiroukseen ja hänen
puoluelaisensa määrättiin vangittaviksi.
Vornanen, runolaulaja- ja
metsästäjäsuku Korpiselän Tolvajärveltä.
Iivana Kassananpoika V. (1791-1868) oli
etevä runolaulaja kuten tyttärensä
Anni V. (1820-1901). Iivanan poika
Pedri V. (1831-1907) taisi enimmäkseen
loitsuja. Ignoi V. (1829-89) oli
kuuluisa metsämies. Talvella 1881 hän
poikineen Senaatin kehoituksesta
Länsi-Suomessa ahdisteli ilveksiä ja susia.
[Vartiainen, „Muistelmia karhunkaatomatkoilta"
(1907); Karjalan Kirja (1910).]
Vornedskab (tansk.), lievempi
maaorjuus, joka 1400-luvun puolivälistä pääsi
valtaan eräillä Tanskan saarilla ja joka
esiintyi siinä muodossa, että tilojen
miespuolinen talonpoikaisväestö ei saanut
muuttaa syntymäseudultaan ilman
isännän lupaa ja oli velvollinen ottamaan
hoitoonsa haltijattoman vuokratalon tai
yleensä asunnolla varustettua maata.
Lakkautettiin 1702. N. 30 v. myöhemmin
saatettiin voimaan stavnsbaand (ks. t.).
Vorokki (ven.) ks. Vintturit.
Voronež [varō’-]. 1. Joki
Keski-Venäjällä, Donin vasen lisäjoki, 491 km
pitkä. Laskee Doniin V:n kaupungin
alapuolella, — 2. Samannimisen
kuvernementin pääkaup. V.-joen rannalla.
Jokisatama, viljakauppaa. 100,000 as.
Voronin [varō’-], Mihail
Stepanovits (1838-1903), ven. kasvitieteilijä,
kasvitautien tutkija, selvitti m. m. kaalirevennäisen.
Voronja, n. 150 km pitkä joki
Kuollan niemimaalla, alkaa Lujaur-järvestä,
juoksee pohjoiseen, laskee Muurmannin
rannikolla Jäämereen.
Voronov [ven. äänt. varō’-], Sergej
(s. 1880-luvulla Moskovassa), ven.-ransk.
fysiologi, tunnettu nuorentamiskokeistaan
(istuttanut apinain sukupuolirauhasten osia
ihmisiin), joihin muut fysiologit yleensä
ovat suhtautuneet kielteisesti.
Vorontsov [varantso’f], Mihail
Illarionovitš (1710-67), ven. valtiomies,
kreivi. V. oli keisarinna Elisabetin
suosikki, tuli kukistettuaan Bestuževin
1758 valtakunnankansleriksi; menetti
Katariina II:n noustua valtaistuimelle
vaikutusvaltansa. — Vorontsov, Mihail
Semenovitš (1782-1856), ven. sotamarsalkka,
ruhtinas. Kaukaasian käskynhaltijana 1844-54
valloitti Šamylin linnan.
Vorošilov [varasī’lof], Klementij
Jefromovitš (s. 1881), Venäjän
sotaneuvoston (= puna-armeijan) päällikkö
v:sta 1925.
Vorovskij [varo’fski], Vatslav
(1871-1923), bolševikkidiplomaatti. Neuvosto-Venäjän
edustajana Ruotsissa 1917-18; murhattiin Sveitsissä.
Tapaus aiheutti pitkäaikaisen diplomaattisen
jännitystilan Venäjän ja Sveitsin välillä, koska
murhaaja vapautettiin.
Worpswedekoulu, pohjois-saks.
maalariryhmä, saanut nimensä Hannoverin
Worpswede-nimisestä kunnasta, jossa
perustettiin taiteilijayhdistys 1845.
Siihen ovat kuuluneet m. m. F. Mackensen,
O. Modersohn ja H. Vogeler (ks. t.).
Worsaae [-sō], Jens Jakob
(1821-85), tansk. muinaistutkija ja museonjohtaja,
W. on tieteellisen arkeologian perustaja.
Vorskla, joki Ukrainassa, Dneprin
lisäjoki vasemmalta, 448 km pitkä.
Worthington-Evans [uō’þiŋtən-evnz],
Sir Laming (s. 1868), engl. poliitikko,
v:sta 1916 us. ministerinä, Financial Newsin
päätoimittaja.
Vorwärts [fōr-], Saksan
sosiaalidemokraattisen puolueen pää-äänenkannattaja,
per. 1884 nimellä „Berliner Volksblatt",
nyk. nimi v:sta 1890.
Vos [fos], Cornelis de (1585-1651),
flaam. taidemaalari. Maalannut muotokuvia,
alttaritauluja ja hist. kuvia.
Voss, laakso ja samanniminen
seurakunta Norjassa, Oslon-Bergenin radan
varrella. Laaksossa olevan Vangsvandet-järven
rannalla on kauppalamainen asutuskeskus
Vossevangen, suosittu matkailupaikka, josta
hyvät tiet johtavat Sogne- ja Hardangerinvuonoille.
Voss [fos], Johan Heinrich
(1751-1826), saks. runoilija, Julk.
käännöksiä Kreikan ja Rooman kirjallisuudesta,
joista Homeroksen saksannoksella oli
huomattava merkitys ajan sivistyselämälle.
Hänen omista runoistaan on idylli ,,Luise"
huomattavin. V. on n. s. Göttingenin
runoilijaliiton (ks. t.) perustajia. —
Voss, Richard (1851-1918),
saks. romaani- ja näytelmäkirjailija.
Vossinansaari, Vossinoi, 4 km
pitkä, 1 km leveä ulkosaari Laatokassa,
n. 45 km Kurkijoelta itään. Kalastajien
asemapaikka.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
