Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Värttinä-Västerås
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has been proofread at least once.
(diff)
(history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång.
(skillnad)
(historik)
Värttinä, kehrävarsi, kehrinpuu,
n. 30 cm pitkä tav. puinen puikko,
jonka alapäässä on pieni vauhtipyörä,
kehrä; käytettiin ennen rukin keksimistä
lankojen kehräämiseen. V:ää pyöritettiin
kämmenellä reittä vastaan ja kehrätty
lanka käärittiin sen ympärille.
Kertaus-v. on tavallista v:ää hieman
isompi; käytetään lankojen kertaamiseen.
Värttinäluu, ohuempi kyynärvarren
kahdesta luusta, peukalon puolella oleva.
Värväys (ruots.), sotajoukon
täydentäminen miehistöllä, joka palkasta
määräajaksi sitoutuu sotilaspalvelukseen.
Värähdysliike, oscillatsioni
(myös vibratsioniliike, vibreeraus
ja aaltoliike, varsinkin
suurehkoista mekaanisista värähtelyistä
puhuen), jaksollinen tai lähes jaksollinen
liike, joko mekaaninen (kimmoisan
kappaleen v., m. m. ääni ja ultraäänet,
ks. n.) tai sähkömagneettinen (radiossa
käytetyt sähköaallot, lämpösäteily, valo,
j. n. e., vrt. Spektri); myös
sähkövirta (vaihtovirta), jolla on
samankaltaiset ominaisuudet. Jos. ainepisteeseen,
jonka massa on m, vaikuttaa kimmovoima
(tai vastaava voima sähkömagneettisessa
kentässä), suuruudeltaan — kx,
missä x on pisteen etäisyys
tasapainoasemastaan ja k vakio, n. s. suuntavoima,
niin piste liikkuu tasapainoasemansa
kahden puolen yhtälön x = A sin (wt + B)
mukaan, missä A on pisteen suurin
poikkeama tasapainoasemastaan,
amplitudi l. laajuus, t merkitsee aikaa,
B on vakio, jonka suuruus riippuu
pisteen asemasta alkuhetkellä, ja w
ilmoittaa värähdysten luvun 2π sekunnissa,
ja on = √k/m. Värähdysten luku
sekunnissa, värähdysluku l. taajuus
on siis n = w/2π, v:n jakso l,
värähdysaika on 1/n. V:n olemukseen kuuluu
jaksoittainen energian vaihtelu:
poikkeaman ollessa suurimmillaan on energia
kokonaan jännitysenergiaa; pisteen
joutuessa tasapainoasemaansa se on
muuttunut kokonaan lilke-energiaksi,
Sähkömagneettisessa v:ssä sähköenergia ja
magneettinen energia vaihtelevat
vastaavasti. Kitkavoima muuntaa v:tä siten,
että laajuus yhä pienenee (vaimeneva v.);
samalla myös jakso on pitempi ja
erikoistapauksessa v. muuttuu
jaksottomaksi (aperiodiseksi). — Jos
värähtelevään pisteryhmään vaikuttaa
lisäksi jaksollinen ulkopuolinen voima
(esim. toisen värähtelevän pisteryhmän
aiheuttama), niin syntyy näistä
värähtelyistä yhdistetty v., jonka laajuus
on suurin, jos taajuudet ovat samat;
tätä ilmiötä sanotaan resonanssiksi,
ja sitä v:tä, jonka pisteryhmä
suorittaa ulkonaisen voiman ollessa
poissa, pisteryhmän ominaisvärähtelyksi,
Paitsi ominaisvärähtelyjensä
taajuudessa värähtelee pisteryhmä
kohtalaisen voimakkaasti myös 2, 3 . . .
kertaa taajemmin (ylivärähtelyt,
ylisävelet). — V. on etenevä,
kun se kulkee väliaineessa eteenpäin,
niin että yhä uudet pisteryhmät joutuvat
v:seen. — Samanlaatuiset eri v:t saattavat
yleensä yhtyä yhdistetyksi v:ksi. Ilmiötä
sanotaan interferenssiksi, varsinkin silloin,
kun tämän johdosta syntyy kohtia, joissa
vrt kumoavat toisensa. Erikoistapaus on
seisova v., mikä syntyy, kun kaksi
v:tä, joilla on sama laajuus ja taajuus,
etenevät vastakkain samassa väliaineessa;
tällöin laajuus on eräissä pisteissä,
värähdyssolmuissa, nolla, ja
näiden puolivälissä, kuvuissa, suurin. —
Erikoistapauksina mainittakoon
kierto-(torsio-) v., missä massa on v:n
kaavoissa vaihdettava jatkavaisuustäsmään,
sekä sähkövärähtelyt piirissä,
jonka itseinduktsioni on L, vastus R ja
kapasiteetti C. Ominaisvärähtelyjen
| 1 | ||
| taajuus on silloin n = | ——— | . |
| 2π√LC |
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
