Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Västäräkki-Vöyrin Kaarti
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has been proofread at least once.
(diff)
(history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång.
(skillnad)
(historik)
hyväksyttiin n. s. perintöyhdistys,
jonka mukaan Ruotsin kruunun perintöoikeus
tunnustettiin Kustaa Vaasan miespuolisille
jälkeläisille erikoisoikeuden mukaan.
Västäräkki, valkovästäräkki
(Motetcilla alba), koko maassamme
ihmisasuntojen läheisyydessä ja rannoilla
yleinen pikkulintu. Selkä tuhkanharmaa,
päälaki, niska, kurkku, eturinta ja
pyrstö mustat, otsa, posket ja kaulan
sivut valkoiset, vatsapuoli valkoinen.
Pituus 18-20 cm. Pyrstö pitkä, ylös-alas
heiluva. Pesä halkopinoissa, kiviaidoissa
y. m. s. paikoissa. Munia 5-6, harmaan-
tai sinisenvalkoiset, tiheään harmaa- tai
ruskeapilkkuiset. Syö hyönteisiä,
toukkia, matoja, Juoksee vuoroittaisin
askelin. vrt. Keltavästäräkki.
Väsyminen, tekn. Täristävän
rasituksen alaiset koneenosat, kuten auttojen
ja lentokoneiden sekä rautatievaunujen
y. m. akselit, muuttuvat ajanmittaan
rakenteeltaan karkeakiteisiksi ja tämän
vuoksi hauraiksi. Ilmiötä sanotaan
metallin v:ksi. V:stä katkenneen raudan
murtopinta on rengasjuovainen. Sekoittamalla
rautaan nikkeliä tai muita metalleja sekä
nuorruttamalla, s. o. karkaisemalla ja
korkeaan lämpötilaan, n. 600-700°:seen
päästämällä, saadaan tämä n. s. rakenneteräs
iskunkestävämmäksi eli v:tä kestäväksi.
Väsymys, fysiol., on aineenvaihdon
sivutuotteina syntyneiden aineiden (m. m.
maitohapon) aiheuttamaa ruumiin
itsemyrkytystä. Ruumiin levätessä nämä
v.-myrkyt poistuvat elimistä veren mukana
tai hapettuvat vaarattomiksi aineiksi.
Vättern, Vetteri (ks. t.).
Växjö [vekšö], kaup. Etelä-Ruotsissa,
Kalmarista länsiluoteeseen. Piispanistuin.
Tuomiokirkko (1100-luvulta). Tegnérin
hauta. Tulitikkuteoll. 9,700 as.
Vääksy, kartano Kangasalla.
Vääksyn kanava ks. Vesijärven kanava.
Vääntömomentti, voiman tai voimaparin
momentti, ks. Momentti.
Väänänen, Pietari (1764-1846),
talonpoikaisrunoilija; valtiopäivämies.
Vääpeli (ruots.), Suomen armeijan
ylin aliupseerin arvo.
Väärennys, oikeus- ja liike-elämän
turvallisuuteen kohdistuva rikos, mikä
tapahtuu asiakirjan, rajamerkin, leiman,
posti-, kartta- y. m. merkin ilman laillista
oikeutta muuttamisella toisenlaiseksi kuin se
alkujaan on ollut tai väärän asiakirjan,
rajamerkin t. m. s. valmistamisella (Rikoslaki
36:3-5 ja 9-11). vrt. Asiakirjanväärennys.
Väärinmaja, kylä Ruovedellä.
Vapaussodan taistelupaikkoja.
Vääräjoki, Sievinjoki (ks. t.).
Väärä raha ks. Raharikokset.
Wöhler [völer], Friedrich
(1800-82), saks. kemisti, työtoverinsa Liebigin
ohella kem. tutkimuksen etevimpiä
edustajia. W:n kokeelliset tutkimukset
käsittävät kaikkia kemian aloja. Molempien
yhteistyön tuloksena tuli isomeria
keksityksi. W. valmisti ensimmäisen
orgaanisen aineen keinollista tietä
(virtsa-ainetta ammoniumsyanaatista).
Wölfflin, Heinrich (s. 1864), saks.
taidehistorioitsija. Teoksia: „Die
klassische Kunst", „Kunstgeschichtliche
Grundbegriffe".
Völkerschachtdenkmal [fölkeršlahtdenkmāl]
ks. Kansaintaistelu.
Völuspá, Voluspa (ks. t.).
Vönsan, Gensan (ks. t.).
Vöringsfossen, Norjan kuuluisimpia
putouksia, Hardangerinvuonon perukkaan
laskevassa Bjoreia-joessa; 163 m korkea.
Wörmann, Woermann (ks. t.).
Wörth, kylä Ranskassa, Ala-Elsassissa,
Sauer-joen varrella. Siellä saksalaiset 1870
voittivat ratkaisevasti ranskalaiset.
Vörtsjärvi l. Virtsjärvi
(vir. Vōrtsjärv), järvi Etelä-Virossa,
Viljandi-maassa; 34 km pitkä, 13 km leveä.
Matala, keskimäärin 3 m.
Võru (saks. Werro), kaup. Virossa,
Peipsenjärveen laskevan Voo-joen varrella.
5,000 as. — Võrumaa, Viron maakunta,
maan kaakkoisosassa.
Vörösmarty [-šmarti], Miháli
(1800-55), unk. runoilija. Kirjoittanut
epigrammeja, lemmenlauluja ja vars. isänmaallisia
runoja m. m. Unkarin kansallislaulun „Szózat",
romanttisen eepoksen „Zalán futása", kertomarunon
„Két szomszédvár", satunäytelmän „Csongor és
Tünde" y.m. V. on uudemman unk. kirjallisuuden
perustajia ja runokielen uudistaja.
Võsu, kylpypaikka Virossa, Suomenlahden
rannalla, Tallinnasta itään.
Vöyri (ruots. Vörå), kaksikielinen
(enemmistön kielenä ruotsi) kunta
Vaasan läänissä, Etelä-Pohjanmaalla,
Vöyrinjoen varsilla ja Pohjanlahden rannalla,
Vaasan ja Uudenkaarlepyyn välillä; 474,5
km2, 8,585 as. (1927). Kansanopisto.
Puukirkko (rak. 1626).
Vöyrin Kaarti, vapaussodan aikainen
joukkomuodostelma, muodostettu Vöyrin
sotilaskurssien osanottajista.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
