Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Yhtyneet Paperitehtaat o.-y.-Yksityisoikeus
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has been proofread at least once.
(diff)
(history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång.
(skillnad)
(historik)
Yhtyneet Paperitehtaat o.-y.,
Helsinki, per. 1920, osakepääoma 50 milj.
mk. Omistaa Myllykosken paperitehtaan
ja puuhiomon, Jämsänkosken paperitehtaan,
sulfiittiselluloosatehtaan ja puuhiomon,
Simpeleen paperitehtaan ja puuhiomon sekä
Jylhävaaran puuhiomon.
Yhtyneet Sahat o.-y., Kokkola, per.
1920, osakepääoma 5 milj. mk. Omistaa
Oulaisten ja Ykspihlajan sahat sekä
puusepäntehtaan Oulaisissa.
Yhtyneet Villatehtaat, nimi on
Yhdistyneet Villatehtaat (ks. t.).
Yhtyvät astiat, kaksi tai useampia
astioita, joiden alaosat ovat yhteydessä
keskenään, niin että neste pääsee vapaasti
siirtymään toisesta toiseen. Nesteen
korkeus on kalkissa y:ssä a:ssa sama, jos
kaikissa on samaa nestettä. Jos esim.
U-putken molemmissa haaroissa on eri
nestettä, niin nestekorkeudet ovat
vastakkaisessa suhteessa ominaispainoihin.
Poikkeuksia saattaa aiheuttaa hiushuokoisuus.
Yhtäläisyysmerkki ks. Yhtälö.
Yhtälö, ekvatsioni, matem.
merkintä, joka ilmaisee kahden suureen
yhtäsuuruuden ja ilmaistaan
yhtäläisyysmerkillä (=). Y. on
identtinen, jos se pätee joka tapauksessa [esim.
(a + b)2 = a2 + 2ab + b2], ehdollinen
l. varsinainen y., jos se pätee vain
silloin, kun siinä esiintyvillä
tuntemattomilla on sopivat arvot;
tällöin y:lla ilmaistaan se matem. tehtävä,
että ne tuntemattomien arvot on määrättävä,
jotka toteuttavat y:n (y:n ratkaisu).
Jos on useita samanaikaisesti vallitsevia
y:itä, joissa esiintyy yhteisiä
tuntemattomia, niin nämä ratkaistaan yhteisesti
y.-ryhmänä. Jotta saataisiin määrätty
ratkaisu, on tuntemattomien lukumäärä
oleva sama kuin yhtälöiden. Jos yhtälöitä
on yksi vähemmän kuin tuntemattomia,
niin sen tyydyttää joukko arvoja, joita
koordinaatistossa yleensä vastaa viiva,
samoin pinta, jos yhtälöitä on kahta
vähemmän kuin tuntemattomia. — Y:n
asteen l. asteluvun määräämiseksi se
on saatettava normaalimuotoon:
a0xn + a1xn-1 + — ... + an-1x + an = 0,
jolloin n on sen asteluku. Y., jota ei voi
täten kehittää äärelliseksi sarjaksi, on
transcendenttinen (ks. t.).
Yksijakoviljelys, yksijakoinen viljanviljelys,
ks. Peltoviljelysjärjestelmät.
Yksijumalaisuus, monoteismi (ks. t.),
Yksikamarijärjestelmä, sellainen
kansaneduskunnan järjestysmuoto, että
eduskunnan muodostaa yksi ainoa osasto,
kamari l. huone.
Yksikkö. 1. Matem. Lukujen y. on 1,
mitattavien suureiden y:nä käytetään
määrätynsuuruista samanlaatuista suuretta,
mittaa (ks. t.). — 2. Kieliop.,
singulaari (ks. t.).
Yksikköverot ks. Repartitsioniverot.
Yksikotinen, monoikinen l.
moneekinen on sellainen kasvi, jonka
kukat ovat yksineuvoisia ja hede- ja
emikukkia on samassa kasviyksilössä.
Esim. koivu, leppä, mänty.
Yksilökehitys, ontogeneesi,
ontogenia, eliön kehitys munasolusta
täysikasvuiseksi.
Yksilöllisyysoppi, individualismi (ks. t.).
Yksilövalinta ks. Kasvinjalostus.
Yksimetallikanta ks. Rahakanta.
Yksineuvoinen on kukka, jossa vain
yhdenlaisia siitoslehtiä, joko heteitä tai
emiä. Kasvit, joilla on y:t kukat, ovat
joko yksi- (hede- sekä emikukkia samassa
yksilössä) tai kaksikotisia (hede- ja
emikukat eri yksilöissä).
Yksinoikeus, monopoli (ks. t.).
Yksinvalta, rajaton y., itsevalta (ks. t.).
Yksipuolinen tuomio, tuomio, joka
annetaan siitä huolimatta, että vastaaja,
joka on asianmukaisesti haastettu, ei ole
saapunut oikeuteen asiassa vastaamaan
(Oikeudenkäymiskaari 12:3 ja 4). vrt.
Contumacia.
Yksisarvinen, hevosta muistuttava
tarueläin, jolla on sarvi otsassa, Y:n
kuvia tavataan kiinal. ja pers. taiteessa
sekä heraldiikassa kilvenkannattimena.
Yksisirkkaiset (Monocotyledoneæ.),
koppisiemenisten kasvien toinen suuri
pääryhmä. Itävät yhdellä sirkkalehdellä,
joka siemenen itäessä jää joko kokonaan
tai ainakin kärjestään siemenen sisään
valkuaista imemään. Lisä juuria; lehdet
yleensä silposuoniset, ehytlaitaiset;
johtojänteet suljetut, hajallaan sijaitsevat.
Kukissa tav. pohjalukuna 3.
Yksityiskoulut, koulut, jotka eivät
ole valtion (tai kunnan) omistamia.
Yksityisistä oppikouluista ks. Oppikoulu.
Yksityismetsälaki, 11/5 1928 annettu
laki, joka sisältää säännöksiä
toimenpiteistä metsän hävittämisen
ehkäisemiseksi ja yksityismetsätalouden
edistämisestä.
Yksityisoikeus ks. Oikeus. —
Yksityissyyte, asianomistajan (ks. t.)
ajama syyte.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
