Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Yhtiö-Yhtymälevät
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has been proofread at least once.
(diff)
(history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång.
(skillnad)
(historik)
liuoksen väkevöityessä kondensoituvat
tärkkelykseksi. Tämä esiintyy
lehtivihreähiukkasten sisässä pieninä
jyväsinä. Eräillä kasveilla yhteyttämistuote
ei olekaan tärkkelystä, vaan erinäisiä
sokerilajeja, useilla myös rasvaisia öljyjä.
Tärkkelyksestä kasvi myöhemmin
rakentaa useimmat tarvitsemansa elimelliset
aineet: selluloosaa, rasvoja, happoja,
typen y:n yhteydessä valkuaisaineita
y. m. Ulkonaisista tekijöistä valon
voimakkuus, hiilidioksidin määrä ja ilman
lämpötila ovat y:ssä tärkeimmät.
Voimakas valo vaikuttaa edistävästi, liian
voimakas kuitenkin haitallisesti, se kun
tuhoaa lehtivihreää. Y:ssä on suurin
merkitys punaisilla valonsäteillä. Suuri
hiilidioksidinpitoisuus vaikuttaa yleensä
edistävästi y:een. Lämpötilaoptimi on
meikäläisillä kasveilla yleensä +20° +30°.
Myös välillisesti ulkonaiset
olosuhteet voivat vaikuttaa. Niinpä hyvin
voimakas valo, veden puute kasvissa
j. n. e. sulkevat ilmaraot ja siten
melkein kokonaan estävät hiilidioksidin y:n.
— Heterotrofien täytyy tyydyttää
hiilentarpeensa joko toisista elävistä eliöistä
(loiskasvit) tai elottoman luonnon lähinnä
kuolleiden kasvien tai eläinten
orgaanisista aineista (mädänsyöjät l.
saprofyytit).
Typen y., joka on yhtä tärkeä kuin
hiilenkin y., tapahtuu yleensä
maaperästä juurien välityksellä liuoksina
otettujen typpihappoisten ja ammoniumsuolojen
yhtyessä hiilenpitoisiin aineihin.
Lopputuloksena on valkuaisaineita, joiden
muodostamiseksi myöskin rikki ja us.
fosforikin yhteytyy. Typen y:n
alkuasteilla syntynee ensin amiinohappoja,
yleisimmin asparagiinia, ja niistä
valkuaisaineita. Useat autotrofit saanevat
sienijuuren (ks. Sienet) avulla valmiita
orgaanisia typpiyhdistyksiä. Näihin
liittyvät jossain määrin lihansyöjäkasvit
(ks. t.). Ilmakehän sisältämä vapaa
typpi ei yleensä sovellu kasveille
ravinnoksi. Eräillä maabakteereilla on
kumminkin kyky yhteyttää sitä. Tämä
tosiasia on parhaiten tunnettu niistä
bakteereista, jotka elävät symbioosissa
(ks. t.) palkokasvien kanssa. Nämä
bakteerit tunkeutuvat palkokasvien
juurihapsiin ja niistä syvempänä oleviin
solukkoihin, mitkä niiden ärsytyksestä
kasvattavat suuren määrän tavallista
suurempia soluja ja sen kautta
aiheuttavat lukuisten juurinystyräin
(läpimitta 2-5 mm) synnyn. Näissä on
sauvamaisia bakteereja, jotka ennen pitkää
muuttuvat epämuotoisiksi n. s. bakteroideiksi
(ks. t.). Nämä sisältävät runsaasti
valkuaisaineita, joita ne juurinystyräin sisällä
ovat muodostaneet vapaasta typestä ja
palkokasvin hankkimista hiilenpitoisista
aineista. Bakteroidit palkokasvi
suurimmaksi osaksi yhteyttää ja voi siten
päinvastoin kuin kasvit yleensä tulla toimeen
ilman typpisuoloja. Palkokasvien
juurinystyräin kaltaisia nystyröitä, joissa
typpeä yhteytyy, on myös m. m. leppälajeilla.
— Kuten hiili ja typpi, joutuvat
muutkin kasveille välttämättömät
alkuaineet: happi, vety ja tuhka-aineissa
tavattavat rikki, fosfori, kalium, kalsium,
magnesium ja rauta y:n kohteeksi.
Yhtiö, kahden tai useamman henkilön
liittyminen yhteistoimintaan aineellisen
edun hankkimiseksi itselleen.
Vanhimman y.-muodon mukaan yhtiömiehen koko
omaisuus vastasi y:n veloista, ollen tämä
vastuu velvollisuus yhteisvastuullinen.
Tämä y.-muoto on vieläkin käytännössä
(avoin l. kauppa-y., Kauppakaari
15:s luku). Yksityinen henkilö tai avoin
y. voi kauppa- tai teollisuusliikkeen
harjoittamiseksi ottaa siihen yhden tai
useampia henkilöitä, jotka pääsemättä
itse liikkeen johtoon osallisiksi
sijoittavat liikkeeseen määrätyn pääoman ja
nauttivat sovitun osan liikkeen tuottamasta
voitosta (kommandiitti- l. äänetön y.).
Yhtiömies, joka on vain sijoittanut pääomaa
(kommanditääri l. äänetön yhtiömies)
vastaa yhtiön sitoumuksista vain
sijoittamallaan pääomalla (Asetus 24/11 1864).
Muita y.-muotoja on meillä osakeyhtiö
(ks. t.) ja osuuskunta (ks. t.). Vireillä
on ollut kysymys n. s. suljettua y:tä
eli yhtiötä, jossa osakkaat vastaavat vain
panoksillaan ja jossa yhtiömiesten
henkilökohtaisille ominaisuuksille on pantu
huomattava merkitys ja jossa osuuksien
luovuttaminen ei ole vapaa, koskevasta
lainsäädännöstä, mutta lakia siitä ei
vielä ole säädetty.
Yhtiöjärjestys ks. Osakeyhtiö.
Yhtymispainot, atomipainot.
Yhtymissopimus, aksessionisopimus (ks. t.).
Yhtymälevät (Conjugatæ), muotorikas
levaryhmä. Yksisoluisia tai monisoluisia
rihmamaisia, vihreitä, suolattoman veden leviä.
Suvutonta lisääntymistä välittäviä parveiluitiöitä
ei ole; suvullinen lisääntyminen on kahden
samanmuotoisen, värekarvattoman
sukusolun (gameetin) yhtymistä (n. s.
konjugatsioni). Viherhiukkaset nauhan, levyn,
tähden y. m. muotoiset. Y:iä on m. m.
kierteisrihma (Spirogyra).
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
