- Project Runeberg -  Pimeässä ja Pakkasessa /
24

(1923) [MARC] Author: Fridtjof Nansen
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

24

Tällä pohjoisimmalla telttapaikallamme nautimme juhla-aterian,
johon kuului labskausia, leipää, voita, suklaata, keitettyjä puolukoita
ja kuumaa maitoseosta. Iloisina ja ylen ravittuina kömmimme
rakkaaseen makuusäkkiimme, joka oli meidän paras ystävämme. Eilen
tein meridiaani-havainnon, jonka mukaan olemme 86 ° 14’ pohj. lev.

Ankara taistelu.

Lauantaina, huhtikuun 13 p:nä.

Nyt olemme taivaltaneet jo kolme päivää hyvää jäätä. Jos tätä
jatkuu, on paluumatkamme tehty lyhyemmässä ajassa kuin olemme
laskeneet.

Tiistaina, huhtikuun 16 p:nä.
Kun eilen aamulla kello yhden aikaan puuhalimme lähtövalmistuksissa,
luikki »Baro» tiehensä ennenkuin ennätimme sen valjastaa. Se kun näki,
miten kahta muuta koiraa valjastettiin, niin se ymmärsi, mitä sitten
seuraisi. Koska en mitenkään tahtonut menettää valjakkoni parasta
koiraa, viivähdimme telttapaikallamme. Minä huutelin, huhuilin ja
kurkistelin jääröykkiöiden taakse, mutta en nähnyt mitään muuta kuin
harjanteita harjanteiden takana aina taivaanrannalle saakka, jossa
niitä pohjan puolella kultasi keskiyönaurinko. Jäämaailma uinaili
kirkkaassa, kylmässä aamuhohteessaan. Meidän täytyi lähteä ilman
koiraa, mutta suureksi ilokseni näin sen myöhemmin tulevan
jäljessäm-me. Olin luullut, etten sen uskollisia kasvoja enää näkisi. Sitä
hävetti silminnähtävästi, kun se saavutti meidät. Ottaessani sen kiinni
ja valjastaessani sitä, katsoi se rukoilevasti minuun. Olin aikonut
ruoskia sitä, mutta tuo katse riisti aseen kädestäni.

Sunnuntaina, huhtikuun 28 p:nä.

Päivän kuluessa uupui »Gulen» täydellisesti. Se kykeni tuskin
liikkumaan, horjui ja makasi liikahtamatta, kun nostimme sen rekeen.
Juuri sinä päivänä se olikin määrätty teurastettavaksi. Eläin raukka!
Meidän hyväksemme oli se raatanut uskollisena ja nöyränä, kunnes
voimat pettivät, ja kiitokseksi työstään se teurastettiin koiranruuaksi.
Se oli syntynyt »Framissa» joulukuun 13 p:nä v. 1893. Se oli
napaseudun pimeän yön lapsi, joka ei koskaan muuta nähnyt kuin jäätä ja
lunta.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Dec 11 15:19:10 2023 (aronsson) (download) << Previous Next >>
https://runeberg.org/pimejapakk/0032.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free