Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
46
toista, Johansen toista. Me ajoimme ne maalle luolamme läheisyyteen
ja ammuimme ne siellä.
Olimme sinä päivänä saaneet kolme karhua, ia se oli erinomainen
korvaus mursuista, jotka fäivät ajelehtimaan merelle. Sitäpaitsi
kävi niin onnellisesti, että edellisenä päivänä uponnut mursu ajelehti
rantajäätikön reunalle. Viivyttelemättä hinasimme sen turvalliseen
paikkaan ja kiinnitimme sen lujasti. Tämä oli hyvä lisäys
talvivarastoomme.
Myöhään paneuduimme sinä yönä levolle. Sillä ensin oli nyljettävä
karhut, lihat koottava kasoihin ja peitettävä nahoilla, etteivät lokit
niitä repisi. Nukuimme sikeästi, sillä nyt oli korvattava edellisenkin
yön unet.
Vasta syyskuun 2 p:nä ryhdyimme nylkemään mursua, joka vielä
oli vedessä. Luolamme vieressä oli rannikkojään aukeama, joka
yhdisti mereen rantajään ja maan välissä olevan railon. Tähän aukeamaan
olimme sitoneet mursun kiinni, sillä me toivoimme voivamme hinata
sen sieltä maalle. Kun maajäätikkö ulottui viettäen veteen saakka, niin
näytti siltä kuin aikomuksemme tulisi onnistumaan. Me tasoitimme
jäänreunan, vedimme köyden päänahkaan leikatun rei’än läpi,
kiinnitimme katkenneen reen jalaksen köyden toiseen päähän vetopuuksi
ja hakkasimme tueksi lovia rantajäähän. Mutta vaikka kiskoimme
voimaimme takaa, emme saaneet muuta kuin pään jäälle. Kesken
ankarinta työtä huusi Johansen: »Seis, katso tuonne!» Käännyin.
Näin suuren mursun uivan aukeamaa pitkin suoraan meitä kohti.
Sillä ei ollut kiirettä, se aukaisi vain pyöreät silmänsä ja katseli
ihmeissään meidän hommiamme. Se oli varmaankin huomannut
toverinsa ja halusi nyt nähdä, mitä me sille teimme.
Rauhallisesti, hitaasti ja arvokkaasti läheni se jäänreunaa, jolla seisoimme.
Onneksi oli meillä pyssyt mukanamme. Kun minä lähenin sitä,
kohottautui se vedessä ja katseli minua pitkään ja tutkien. Odotin
kärsivällisesti, kunnes se kääntyisi, ja ammuin sitä sitten
takaraivoon. Se oli hetkisen tainnoksissa, mutta alkoi pian liikkua uudelleen.
Se tarvitsi siis useampia laukauksia. Johansenin juostessa hakemaan
harppuunia ja panoksia taistelin minä eläimen kanssa parhaani
mukaan. Koetin kepillä estää sitä syöksymästä pois aukeamasta.
Vihdoin tuli Johansen takaisin ja me saimme mursun hengiltä.
Iloitsimme hyvästä onnestamme, mutta olisimme sydämemme halusta
tahtoneet tietää, mitä varten mursu tuli tähän kapeaan kanavaan.
Nämä eläimet lienevät tavattoman uteliaita. Kun me pari päivää
aika-semmin olimme karhuja nylkemässä, niin tuli mursu poikineen aivan
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
